Peppi Pitkätossu minussa eli wannabe Peppi

Minulla ei pahemmin idoleita ole, ei ole koskaan ollut. Kahdesta tykkään kuitenkin kovasti, Peppi Pitkätossusta ja Marilyn Monroesta. Ylläolevat kuvat ovat niiltä ajoilta, kun toteutin Peppi-juttuja oikein käytännössä. Alemmassa kuvassa on pikkusiskoni, josta tuli ihan normaali ihminen, vaikka joutuikin viettämään lapsuuttaan tällaisen isosiskon kanssa.

Aiemmin kirjoitetussa lapsuusmuistossa kerroin, miten lapsuudenkotiani lähellä olevalla laitumella oli hevonen. Pidin hevosta kaverinani ja ehkä siksi hevosparka suostui älynväläyksiini. Taas kerran olin katsonut silmä kovana Peppiä telkkarista (luin myös kaikki mahdolliset Peppi-kirjat) ja nähnyt jakson, jossa Peppi seisoo Pikku-Ukon selässä. Tottakai minun piti yrittää samaa. Hevosen selässä seisominen ei ole loppujen lopuksi yhtään vaikeaa, siis jos hevonen on paikallaan. Oikeastaan se on aika tylsää. Olikohan siinä syy siihen, että päätin laittaa hevoseen vähän vauhtia. Hevonen oli välillä laiska, mutta sillä kertaa sain sen yhytettyä hitaaseen käyntiin. Seisoin hevosen selässä ja minulla oli jo hauskempaa. En tiedä, mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä hevonen alkoi oikein tosissaan juosta. Enkä puhu nyt mistään siististä ravaamisesta. Minä tietysti tipuin pää edellä maahan. Taas kerran äiti sai viedä minut ensiapuun. Ensiavussa äidiltäni kysyttiin, kumpi sieltä tällä kertaa tulee Katilein vai sisko. Meidät tunnettiin, koska vierailimme ensiavussa melkein viikottain (äiti-parka). Aivotärähdys ja loppupäivä arestia eli sängyssä makaamista kamala sininen (poikien) pyjama päällä.

En siis suosittele edellistä.. enkä seuraavaakaan: Peppi oli tullut taas katsottua. Tällä kertaa Peppi pesi lattioita niin, että hänellä oli juuriharjat solmittuina jalkoihin ja hän luisteli lattiaa puhtaaksi. Näytti kätevältä ja mahdottoman hauskalta. En tiennyt, missä meillä olisi juuriharjoja, mutta muistin että ulkosaunassa oli pesuharjoja. Menin saunaan ja solmin saunaharjat jalkoihini (aika vaikeaa). Harjoissa oli myös varsi, joten piti vähän tasapainoilla, etteivät varret osu koko ajan lattiaan. Siihen aikaan saunassa oli sementtilattia ja eiväthän ne harjat siinä mitään luistaneet. Shampoo on liukasta, ajattelin ja kaadoin kaikki löytämäni shampoot ja vähän vettä lattialle. Ei luistanut silti. Aika mälsää oli. En muista, kuinka monta tuntia äiti pesi ja huuhteli saunan lattiaa että se lakkaisi vaahtoamasta, mutta sen muistan että lattianpesuyrityksestä saamani palaute oli aika huonoa. Ja taas maattiin loppupäivä arestissa kamala sininen pyjama päällä (poikien).

Seuraavassa jaksossa Peppi söi sipulia ja haukkasi sitä kuin omenaa. Se näytti herkulliselta ja hauskalta. Kärtin koko illan äidiltä kuorittua sipulia ja lopulta äiti myöntyi. Haukkasin sipulia kuin omenaa ja *#¤!!!!! Tällä kertaa ei tarvittu arestia. Omassa toiminnassani oli rangaistusta kylliksi. Maatessani illalla sängyssä kamalassa sinisessä (poikien) pyjamassa odottaen unta suussani maistui karvas sipuli.

Konkreettiset Peppi Pitkätossu-matkimiseni loppuivat siihen. Henkisesti kannan Pepin rohkeaa asennetta edelleen mukanani ja yritän osata nähdä asiat uudella tavalla. En silti nuku pää peiton alla ja kengät tyynyllä ja jos vielä näen sen sinisen pyjaman (poikien) vannon, että poltan sen!