lauantai 1. marraskuuta 2008

Marraskuu

Marraskuu ei ole lempikuukauteni, mutta tähän marraskuuhun heräsin hyväntuulisena. Eilinen teatteri-ilta oli ihana ja oli kiva nähdä siskoa.
Kyseessä oli musiikillinen ilta, joka koostui kahdestakymmenestäseitsemästä laulusta ja niiden lomassa oli tietysti myös väliaika (cocacolaa ja jumalaisen hyvää kasvisfetapiirakkaa). Vieressämme istui kaksi vanhempaa naishenkilöä, jotka nitisivät ja natisivat ja väliajan jälkeen heitä ei enää näkynyt (ja hyvä niin). Heillä oli ilmeisesti joitain vääriä ennakko-odotuksia.

Ohjelmistossa oli muun muassa Chydeniuksen, Brelin ja Vysotskin kappaleita. Tuttua, vierasta, raikasta, epäsovinnaista. Nautin täysin siemauksin. Laulu oli paikoittain aika epäpuhdasta, mutta se ei haitannut yhtään, koska kyseessä ei ollut konsertti vaan sirkushenkeen tehty musiikkiesitys. Kappaleiden aikana tapahtuva näytteleminen ja sirkusteleminen olivat upeaa katsottavaa. Joukkoon oli saatu suurien tunteiden lisäksi myös mukavia hyppysellisiä huumoria. Lisäksi on mainittava, että teatterimuusikkomme ovat todella ammattitaitoisia ja monipuolisia!
Eläköön pieni kaupunkini ja sen teatteri!Suosittelen Lauluja kanalin partaalla esitystä. Se sisältää iloa, surua, elämää, kuolemaa, rakkautta ja mustasukkaisuutta.
Elokuvia ja näytelmiä en koskaan jaksa kahta kertaa, mutta tämän musiikkiteatterikappaleen ajattelin mennä katsomaan uudelleenkin.

Jos sinulla on aikaa, kurkkaa vielä
tämä. (En malttanut olla laittamatta).

9 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

On se satavarma, että kun puhutaan marraskuusta, niin korvissa soi tuo Miljoonasateen kappale! :D

Elina kirjoitti...

Ihana! Olin jo unohtanut koko biisin. Voi kuinka tuota joskus hoilattiin :-)

Rouva Nordman kirjoitti...

Tanya, totta! Tykkään miljoonasateesta!

Elina, kivaa, kun onnistuin muistuttamaan sinua :) :)

Anonyymi kirjoitti...

Hieno elämys sinulla!

Rouva Nordman kirjoitti...

Leijonainen, niin oli. Mukava ilta!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kaunis sinisävyinen kahvikuppi! Pakko kysyä mistä se on?

Rouva Nordman kirjoitti...

Moikka Paula! Kahvikuppi on (yllätys, yllätys) kirpputorilta. Minulla on niitä kaksi. Ne ovat venäläsen Lomonosovin posliinitehtaan tuotantoa ja niistä on tosi mukavaa hörppiä kahvia tai teetä.

Anonyymi kirjoitti...

Ne ovat kauniit!
MInä näin edellisellä Tampereen matkalla eräässä antiikkiliikkeessä saksalaisen Bavarian valmistamat ihanat kahvikupit. Koko 12 hengen kalusto olisi maksanut 350€. En raaskinut ostaa vaikka ne sen väärtit olis ollut. Kuvat löytyy blogistani.

Lähdemme muuten pe Helsinkiin viikonlopuksi. Aion kiertää rakkaat vintage-liikkeet. Jospa sieltä posliiniakin tulisi vastaan :) Ehditkö muuten tapaamaan minua ke tai to?

Anonyymi kirjoitti...

Minä näin tänään kirpputorilla samanlaisen kahvikupin ja leipälautasen yhteishintaan 20€. Siis vinkkinä sinulle, jos haluat senkin.