Marraskuu

Marraskuu ei ole lempikuukauteni, mutta tähän marraskuuhun heräsin hyväntuulisena. Eilinen teatteri-ilta oli ihana ja oli kiva nähdä siskoa.
Kyseessä oli musiikillinen ilta, joka koostui kahdestakymmenestäseitsemästä laulusta ja niiden lomassa oli tietysti myös väliaika (cocacolaa ja jumalaisen hyvää kasvisfetapiirakkaa). Vieressämme istui kaksi vanhempaa naishenkilöä, jotka nitisivät ja natisivat ja väliajan jälkeen heitä ei enää näkynyt (ja hyvä niin). Heillä oli ilmeisesti joitain vääriä ennakko-odotuksia.

Ohjelmistossa oli muun muassa Chydeniuksen, Brelin ja Vysotskin kappaleita. Tuttua, vierasta, raikasta, epäsovinnaista. Nautin täysin siemauksin. Laulu oli paikoittain aika epäpuhdasta, mutta se ei haitannut yhtään, koska kyseessä ei ollut konsertti vaan sirkushenkeen tehty musiikkiesitys. Kappaleiden aikana tapahtuva näytteleminen ja sirkusteleminen olivat upeaa katsottavaa. Joukkoon oli saatu suurien tunteiden lisäksi myös mukavia hyppysellisiä huumoria. Lisäksi on mainittava, että teatterimuusikkomme ovat todella ammattitaitoisia ja monipuolisia!
Eläköön pieni kaupunkini ja sen teatteri!Suosittelen Lauluja kanalin partaalla esitystä. Se sisältää iloa, surua, elämää, kuolemaa, rakkautta ja mustasukkaisuutta.
Elokuvia ja näytelmiä en koskaan jaksa kahta kertaa, mutta tämän musiikkiteatterikappaleen ajattelin mennä katsomaan uudelleenkin.

Jos sinulla on aikaa, kurkkaa vielä tämä. (En malttanut olla laittamatta).