tiistai 5. elokuuta 2008

Valkoinen

Minä olen huono nukkumaan. Olen aina ollut. En sovi ollenkaan suomalaiseen kahdeksasta neljään rytmiin. Jos minä saisin päättää, päiväni alkaisi kymmeneltä. Aikaisintaan. Pari yötä sitten kiemurtelin taas hereillä tuskastuneena siitä, että uni ei tule. Kaikkein kamalinta on, jos on valveilla vielä silloinkin, kun yön pimeys vaihtuu kalpeaan aamun valoon. Tarkoitan sitä kylmää, eleetöntä, valkoista aamunvaloa, joka ei ole turvallista hämärää ja jolla ei ole mitään tekemistä ihanan auringonnousun kanssa. Kun makaan sängyssä ja näen sen valkeuden, inhoan sitä. Tätä asiaa mietin yhtenä unettomana yönä, kun uni armahti minut vasta 5.30 aamulla.

Minä en siis pidä valkoisesta. Minä en välitä valkoisista vaatteista enkä valkoisesta sisustuksesta. Minua ärsyttää aina, kun sisustusohjelma T.I.L.A.ssa esitellään persoonallista kotia, joka on harmittavan usein valkoinen. Vaikka toimittaja (tai kuka sitten kodit valitseekin) pitäisi valkoisesta, minä katselisin mieluummin värikkäitä asuntoja. Minä rakastan värejä ja runsautta, elämän makua. En ikinä jaksaisi talven yli, jos minun pitäisi asua pääsävyiltään valkoisessa kodissa. Näine mietteineni aloin analysoida, että onko minulla mahdollisesti jotain valkeaa kodissani ja löytyihän sitä. Tämän verran sitä kuitenkin saakin olla. Mitä valkoista sinun kodistasi löytyy ? Onko sisustusmakusi erilainen kuin minun, viihdytkö hyvin valkeassa?Olen kävellyt ensimmäisiä askeleita näillä kengillä.

Tämä kätevä ja kaunis purkki on lahja pikkusiskoltani.
Valkokehyksinen peili löytyy eteisestä.
Olohuoneen vinksallaan oleva kynttiläkruunu on kesän kunniaksi pukeutunut hennon vaaleanpunaisiin kynttilöihin. Kruunu on lahja pikkusiskoltani ja olen valinnut sen itse.
Kynttiläkruunun alla olevalla pöydällä on tällä hetkellä huurrettu malja. Malja on myös siskoltani ja päässyt ruusuliinan kanssa luomaan kesätunnelmaa. Onpas siskoni muuten antanut minulle hienoja lahjoja!Tämä suloinen tuikkukuppi on lahja ystäväpariskunnalta.

Tämä neiti ei ole osa sisustusta, vaan perheemme täysivaltainen jäsen.

Tämä koristaa makuuhuoneen ikkunalautaa niin kauan kuin pysyy hengissä (toivottavasti kauan). En ole mikään viherpeukalo, ikävä kyllä.

11 kommenttia:

magi kirjoitti...

Hips ja hei! Tavataan taas...

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on paljon mustia huonekaluja, siksi olohuoneen matto on lähes valkoinen, ja se tuokin valoa. Tapetit ovat myös hyvin vaaleat, että taulut erottuvat paremmin. Sattuneesta syystä minulla on niitä paljon.
Kurkkaapas muuten minkä värinen puku sinulla on bloginapissasi!

Rouva Nordman kirjoitti...

Hih, minulla on napissani Marilynin kuva ja hän todella on valkoisissa :)
Äitini ilmoittaa topakasti inhoavansa vaaleanpunaista ja vihreää. Näkisittepä vain hänen garderobinsa, vaaleanpunaista ja vihreää on vaikka millä mitalla ja ne sopivat hänelle hyvin.

Rouva Nordman kirjoitti...

Ai niin ja se piti sanoa, että vaaleat seinät ovat tosiaan hyvät, jos on paljon tauluja. Pääsevät taulut paremmin esille.

Mirka kirjoitti...

Itse pidän sisustuksessa sekä valkoisesta että väreistä. Valkoinen tuo oikeasti avaraa fiilistä tummiin väreihin verrattuna. Toisaalta pelkkä valkoinen on jo liian kliininen.

PS. Ihana kisu! <3

Rouva Nordman kirjoitti...

Sitä liian kliinistä valkoista juuri tarkoitankin. Onhan minullakin esimerkiksi olohuoneen seinät vaaleaa tapettia, koska yksi seinä on tapetoitu voimakkaan viininpunaisella, jossa on suuria kukkia. Liian "tukkoon" ei saa väreillä sisustaa..
Kisu on Sissi, joka on nimetty Itävallan entisen keisarinnan mukaan. Meillä asuu myös Sissin sisko Sisu, joka on hiukan arka, mutta tavattoman itsepäinen, kun sille tuulelle sattuu :)

Anonyymi kirjoitti...

Valkoinen tai ainakin valkovoittoinen koti olisi ihana, jos a) itse olisin siisti ihminen tai ainakin jaksaisin siivota 20h/vrk b) jos perheessä olisi vain siistejä ja pedantteja ihmisiä, c) jos omaisin hyvän sisustussilmän. Jnejne. Mutta ei, meidän perhe on taviksia ja mennä touhotetaan ja se kyllä näkyy huushollissakin. Enkä jaksa siivota kaiken aikaa. Mieluummin neulon hiukan kauemmin. :)
Mutta käypäs hakemassa blogistani jotain ei-valkoista!

Rouva Nordman kirjoitti...

Kiitos Äiti-puffa, piipahdan pikimmiten :)

Anonyymi kirjoitti...

No nyt nappas! Ensin nimittäin ajattelin, että kuva on Marilynin, mutta sitten että ei se ole. No selitäpäs nyt sitten miksi? Syitä on varmaan montakin, mutta olisi silti kiva kuulla.

Rouva Nordman kirjoitti...

Syy Marilyn-kuvaan on se, että pidän kovasti Marilynistä. Olen saanut tuon kangastaulun äidiltäni ja se on kotini seinälläkin. Syy siihen, että minulla ei ole omaa kuvaa Marilynin tilalla on se, etten ole viitsinyt edes yrittää saada siedettävää kuvaa itsestäni :) Aika monella blogimaailmassa on kuvan paikalla jonkun tunnetun henkilön kuva. Olen nähnyt ainakin Audrey Hebpurnin blogimatkallani :)
Olen kirjoittanut Marilynistä ihka ensimmäisessä blogikirjoituksessani ja siinä on kuvituksena sama kuva.

Rouva Nordman kirjoitti...

..se taidetaan sittenkin kirjoittaa Hepburn, meni näköjään peet väärinpäin..