perjantai 1. elokuuta 2008

Kirpputoriaarteita

Tänään oli kamala, kamala päivä. Ylimääräinen perjantai. Heräsin aamulla, kun mieheni oli lähdössä töihin. Miehen töihiinlähtö nauratti minua ja sanoinkin: "Kulta, oletko lähdössä töihin, ei sinun tarvitse, nyt on lauantai." Mieheni katsoi minua vähän kummallisesti ja sanoi, että on perjantai. Päivä alkoi siis huonosti, olin ajatellut, että ihanaa, kun koko perhe on kotona. Tämän ylimääräisen perjantain olen istunut ja hikoillut -ja ärtynyt kaikesta (ja osittain myös syystä). Onneksi tämä päivä loppuu pian! Päivä, jota ei olisi pitänyt olla ollenkaan.
Ilahduttaakseni itseäni ja toivottavasti myös teitä laitan tähän vähän kuvia kirpputoriaarteista, joita matkaani on vuosien varrella tarttunut. Hyväntuulisia tai (mielestäni) kauniita esineitä.





2 kommenttia:

maaretta kirjoitti...

Ei kolmikymppiset ja viisikymppiset niin kovin erilaisia ole.Samoja asioita arjessaan tekevät, ehkä suhtautuminen joihinkin asioihin iän myötä muuttuu erilaiseksi, suurpiirteisemmäksi, suvaitsemakksi. Toivottavsti. Voihan se tietenkin muuttua ahtaammaksikin.! Kesän kirjakasassasi oli monta tuttua kirjaa, osa niistä kirjahllyssänikin.

Liitän blogisi listalleni, pitää palata tutkimaan tänne takaisin :)

Katilein kirjoitti...

Kiva, kun kävit! eivät kolme- ja viisikymppiset minustakaan niin erilaisia ole. Minulla on hyvä ystävä, joka on minusta 31 vuotta vanhempi, enkä juurikaan ikäeroa huomaa, paitsi tietenkin siinä, että suurempi elämänkokemus tuo mukanaan tiettyä viisautta. Toisaalta jotkut kolmekymppiset ovat saattaneet kerätä enemmän elämänkokemusta kuin monet vanhemmat...
Mikä kirjalistan kirjoista muuten on suosikkisi?