tiistai 12. elokuuta 2008

Odotusta

Odottavan aika on pitkä...
Siksi minä pysäytin kaikki kellot...




...turha niitä on vahtia.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihminen on jotenkin viritetty niin, että aina odottaa jotain. Yleensä silloin kääntää kelloja eteenpäin. Mutta sinä pysäytit kellot, koska silloin tiedät, että niitä on turha seurata.
Onko tuo ihana masu oma masu? Kukahan sieltä on tulossa ja - koska?
Minä olen "synnyttänyt" itsestäni monenlaista taidetta, mutta silti tyttärieni saaminen on merkittävimmät tapahtumat elämässäni. Mitä enemmän olen saavuttanut kaikenlaista muuta, sitä enemmän olen alkanut arvostaa tyttärieni syntymää ja nyt tietysti tyttärentytärtä.

Rouva Nordman kirjoitti...

Se on oma masuni ja kuva on tyttäreni ottama. Kuva on otettu tänään. Meilläkin kovasti jännitetään, kuka sieltä tulee. Laskettu aika on 7.9, mutta kovasti toivon, että niin pitkälle ei tarvitsisi odottaa... Kai se niin on , että vaikka elämässä saavuttaisi mitä vaan, mikään ei ikinä ole niin arvokasta kuin oma lapsi.

Satu kirjoitti...

Oikein mukavaa loppuodotusta. Nyt sanon sen ällöttävän, että tee äkkiä vielä jotain, mikä on mahdotonta vauva kainalossa.

Rouva Nordman kirjoitti...

Kiitos! Kyllä minä silti menisin jo synnyttämään, kun jokin hermo selästä on niin painuksissa, että oikea jalka ei tahdo kantaa.. Liikkumisesta ei tule oikein mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, kun kävit sivuillani! Tulin vastavierailulle! Sinulla on täällä kivoja juttuja, tulen uudemman kerran lukemaan loput.
Kaikkea hyvää sinulle loppuodotukseen! Lapsen syntymä on mykistävä tapahtuma!
Käyn täällä tirkistelemässä, kumpi tuli ;)