Morsiusneidon eleganssia.
Hääpari vihittiin kotikaupunkimme kauniissa ja tutussa kirkossa.
Morsiusneidon (tyttäreni) kimppu.
Juhlien pieni vieraskin oli laittanut puvun päälle.
Juhlapaikkana oli vanha rukoushuone.
Morsiamen eleganssia, hääpuvun miehustan kirjailuja.
Yksityiskohta morsiuspuvun helmasta.
Hääkampaus. Helmitiara on mielestäni ihana.
Juhlapöydissä oli äitimme tekemät asetelmat (kanervaa, juolukkaa, ruusu).
Hääparin pöydän kukkaloistoa.
Ja kukkia oli myös morsiamen äidin hiuksissa.
2 kommenttia:
Häähumun keskellä on kuvakin vaihtunut. Minäkö olen siihen "syypää"? Näköjään saman näköisiä olette, siitä varmaan innostus.
Innostuin perjantaina suunnittelemaan kampausta häitä varten ja sain mielestäni hienot kiharat hiuksiin. Otin hiuksista valokuvia. Kuvista tuli tarpeeksi "tärähtäneitä", en ole ihan tunnistettavissa, joten uskaltauduin laittamaan oman kuvani. Onpas suuri kohteliaisuus tuo samannäköisyys-juttu! Innostus on kuitenkin peräisin yli kuudentoista vuoden takaa, kun isoäitini kertoili minulle, miten hän aikoinaan ihaili Elvistä ja Marilyniä. Siitä eteenpäin olen lukenut Marilyn-juttuja ja kiinnostus lisääntyi. Mummu osti minulle hienon Marilyn-kirjankin aikoja sitten. Kirjaa ei saanut Suomesta, joten Ruotsissa asuva mummuni jonotti kirjakaupassa innokaiden Marilyn-fanien kanssa saadakseen kirjan.
Ehkä annoit sysäyksen siihen, että uskaltauduin laittamaan kuvaksi jotain omaa :) Osaisinpa minäkin maalata tai edes piirtää, niin olisin voinut tehdä jonkun hienon kuvan itse..
Lähetä kommentti