perjantai 26. joulukuuta 2008

Joulutunnelmaa

Meillä oli tänä vuonna violettinen joulu.

Ruokapöydän ympärillä oli seitsemän henkilöä. Ennen jouluateriaa siskoni luki jouluevankeliumin, kuten meillä on joka joulu tapana.
Jälkiruuan voi napsia suklaakarkkien muodossa suoraan pöydältä.
Tässä vaiheessa paikalla oli jo kaksitoista joulupukin ystävää; mieheni ja minun perheet.
Oli kivaa, stressitöntä ja juhlavaa. Tuttu joulupukki oli taas mahtava. Laulettiin ja leikittiin. "Oletko ollut kiltti?" kysyi pukki Irikseltä. "Nooo, joskus", kertoi Iris ja lisäsi, että äitikin on joskus kiltti. Lahjoja oli paljon, ehkä liikaakin, mutta olihan meitä juhlijoitakin monta.

Yksi tilanne sai juhlaväen hämilleen. Annoin ihan viimeisenä lahjana Irikselle kännykän. Kun hän avasi pakettia ja näki laatikossa sanan Nokia, hän liikuttui niin paljon, että puhkesi kyyneliin ja tuli syliini. Hän ei tunnekuohussaan pystynyt avaamaan pakkausta. Tässä vaiheessa myös äitini myötäitki täysillä. Kesti kauan ennen kuin Iris pääsi sen verran raiteilleen, että voitiin kurkata millainen kännykkä paketista löytyy. Irikselle on ihanaa antaa lahjoja, koska hän arvostaa ihan jokaista lahjaa niin villasukkia kuin kännykkääkin.

Tänään äiti oli miehensä kanssa meillä rääppiäisissä, eilen me olimme mieheni perheen luona. On kivaa olla yhdessä. Nyt nautin kuitenkin rauhasta. Vauva huilaa, Iris on mummulassa ja minä ja mies vain olemme. Ihanaista jouluajan jatkoa!

11 kommenttia:

Katja Tanskanen kirjoitti...

Tyttäresi taitaa olla samantyyppinen älykäs tunneihminen kuin sinäkin.

Kiva, että joulunne sujui mukavasti.

Kauniisti olit kattanut joulun. Onpa ihana tuo sinilakkinen tonttu!

Anonyymi kirjoitti...

Violetti sopii sinulle.
Äskeiseen kommenttiin yhdyn eli tunneihmiset ovat älykkäitä :)

Kati, tunnelmoin taas Rauman Weihnachtsmarktia, kurkkaa blogiini, jos haluat.

Nina kirjoitti...

Kaunis kattaus ja piristävä uusi väri jouluun onkin tuo violetti!

Joulussa parasta on juuri se, että olemme kiireettömästi lähellä läheisiämme.

Liikuttavaa oli Iriksen reaktio lahjaan, joka oli varmasti suuri toive.

Olivieno kirjoitti...

Ihana tunnelmallinen joulu teillä! Palailen aina katselemaan kuulumisiasi joten linkitin blogisi omaani, se käy siten kätevämmin.

Marja kirjoitti...

Ihana, että teillä on ollut kivaa!

Violetti joulu kuulostaa hyvältä, ja näytti myös.

Anonyymi kirjoitti...

Kauniisti katettu joulupöytä, juhlallinen ja omaperäinen.
Ja voi Iristä, minkä ihanan joululahjan sai. Emmillä on ollut kännykkä pari vuotta (3. luokalla nyt) ja hän osaa kyllä käyttää sitä paremmin kuin minä omaani.

Rouva Nordman kirjoitti...

Katja Tanskanen, kiitos jälleen kerran kauniista sanoistasi. Uskon, että minussa ja tytössäni on paljon samaa.

Joulu oli mukava, vaikka myös vähän kiireinen.

Olin tyytyväinen joulukattaukseen. Harmi, kun kuva on vähän huono, mutta tontun lakki on itseasiassa violetti.

Paula, minulla on vahva violettinen kausi menossa :) Sinulle taasen sopii lempivärisi valkoinen hyvin.

Nina, Olin tosi tyytyväinen violettiin! Jouluna tosiaan on parasta, kun voi nauttia läheisistään. Luulen, että Iris toivoessaan kännykkää ei edes ajatellut saavansa sitä. Siksi reaktio olikin niin voimakas.

Olivieno, minäkin aina piipahtelen sinun kauniissa blogissasi. Vieraillaan jatkossakin puolin ja toisin ja kiitos linkityksestä. Minunkin pitäisi päivittää omaa listaani, mutta toistaiseksi en ole saanut aikaiseksi... ehkä pian :)

Ilona, violetti viehättää! Luulen, että joulun jälkeenkin vielä.

Leijonainen, kiitos joulupöytä-kommentista. Olin itsekin pöytään tyytyväinen. Iris oli tosissaan otettu lahjastaan. En ollut mitenkään ymmärtänyt, että kännykkä-asia oli hänelle niin tärkeä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva tapa lukea jouluevankeliumi.

Rouva Nordman kirjoitti...

Hannelen joulu, jouluevankeliumin lukeminen on minusta hieno tapa ja meille tärkeä.

Unknown kirjoitti...

..Kuulostaapas leppoisan ihanan tunnelmalliselle!!! Ihanaa joulunjälkeistäkin aikaa sinne!

Rouva Nordman kirjoitti...

Anni, kyllä jo sietääkin olla leppoisaa :) Ihanaa vuoden loppua teille!