perjantai 5. joulukuuta 2008

Retroinen tonttuaarre


Paljastan teille yhden aarteistani: Tämän ihanan vanhan tonttuperheen olen saanut entisen mieheni isoäidiltä. Perhe on aarre, jota vaalin. Tonttutytöltä on vuosien varrella nenä tippunut, mutta se ei perheen menoa haittaa. Joulun alla on ihanaa, kun saan valita tontuille jonkun mukavan paikan, jossa he luovat joulutunnelmaa kotiimme.

22 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Tosi symppis tonttuperhe :) Tykkään myös Mauri Kunnaksesta, jonka piirroksia taitaa sieltä alta pilkottaakin...

Inkivääri kirjoitti...

Onpa tosi mukava muisto menneiltä ajoilta:)

Peanut kirjoitti...

Suloisia tonttuja.

löysin muuten tänään kirpputorilta Joel Haahtelan "Naiset katsovat vastavaloon" (voi olla et kirjan nimi menee vähän vierestä). Pari kirjaston kirjaa pitää lukea ensin, mutta sitten pääsen minäkin makustelemaan Haahtelaa.

Mari kirjoitti...

Meillä on tuo sama pehe, miehen mukana meidän jouluun tulleet. Niin aitoja tonttuja kuin vain voi olla,tosi symppiksiä.

Mari kirjoitti...

Siis tonttuperhe :)

anni kirjoitti...

No symppiksiä ovat todellakin. Ja se tunnearvo.. se on se mielenkiintoinen tunne. Se voi sit olla niin monenlaisilla jutuilla, ihanilla ja kamalilla.. Nämä nyt oli tosi ihkut. Itse omistan jotain tavaroita, millä on just se tunnearvo..mut ei sit mitään muuta.

Lämpöä sinne!

Paula kirjoitti...

Ihania tonttuja! Olen kovin surullinen, kun itselläni ei ole juurikaan mitään vanhoja perintöjuttuja.

Leijonainen kirjoitti...

Ihana perhe, jotenkin niin aidon tuntuinen. Siksi kai kun ikää on.
Irikselle terveisiä, että Tassu ja Massukka tulivat toivottamaan Hyvää Itsenäisyyspäivää, Koipeliini heiluttaa lippua. Ylihuomenna alkaa heidän Joulutarinansa.

Villis kirjoitti...

Aivan ihana! =) Ja sen verran pitää sanoa että sain omalta äidiltäni kun olin pikku tyttö tuollaisen samanlaisen tonttu muorin. Tosin se on jo hiukan kärsinyt. Ei ole enää silmälaseja, toinen käsi poikki ja puurokauha on puolikas enää =) Se on kyllä ehdottomasti rakkain jouesineeni =)

Mari kirjoitti...

Tosi hurmaava ja onnellisen näköinen perhe:)

arleena kirjoitti...

Suloinen tonttuperhe.
Tuosta muistinkin, että meidän pikkiriikkiset tonut ovat vielä laatikon uumenissä pitää kaivaa ne esille ja keksiä niille sopiva paikka.

Katilein kirjoitti...

Elina, tontut seisovat kuvaushetkellä Mauri Kunnaksen Tonttukirjan päällä.

Inkivääri, samaa mieltä ja lahjan antaja on aivan ihana.

Peanut, nimi kuulostaa tutulta, on se varmaan noin. Minäkin haluan juoda tuon.

Mari, hauskaa, että teiltäkin löytyy tuo poppoo!

Anni, tiedän mitä tarkoitat!

Paula, ei minullakaan paljoa niin sanottuja perintöjuttuja ole, mutta niitä harvoja sitten vaalin.

Leijonainen, Iris tulee olemaan hyvillään terveisistä. Kivaa, kun alkaa tarina, olemme heti paikalla lukemassa!

Villis, pidä hyvä huoli muorista :) Hauskaa, että noita tonttuja löytyy muiltakin. Marillakin on.

Mari, kiitos :)

Arleena, nyt äkkiä tontuille paikkaa etsimään! Omani löysivät paikkansa sivupöydältä, jonka on vaarini aikoinaan minulle tehnyt.

Katja Tanskanen kirjoitti...

Suloinen paljastus sinulta, Katilein!

Ihastuttava tonttuperhe, joka pääsisi kunniapaikalle minunkin kodissani.

Lahjan antaja on ymmärtänyt sinun persoonaasi.

Annie I. kirjoitti...

Ihania!

Katilein kirjoitti...

Katja Tanskanen, minustakin tuntuu, että tämä mummu ymmärtää minua. Tuollainen aarre on kiva paljastaa.

Annie I, eiks vaan :)

melkoelli kirjoitti...

Suloisia tonttuja. Jotenkin just tällaiset vanhemmat, perinteiset joulukoristeet tuo sen oman joulutunnelman. Ne vain kuuluu jouluun.
Kotonani isä laittoi joka joulu seinille samanlaisia joulukuvia, joissa oli possuja ja partaisia, vähän pelottavankin näköisiä tonttuja. En tykännyt niistä lapsena, kun ne ei ollut sellaisia SULOISIA kuvia. Nyt ne mielestäni PITÄÄ olla isän seinillä joulun aikaan. Ne vain KUULUU jouluun isän luona. Niin se mieli muuttuu.

Hyvää itsenäisyyspäivää.

Pami kirjoitti...

Ihana tonttuperhe!

Löysin tänne toisten blogien kautta. Ihania juttuja ja nuo kirja-ajatukset aina kiinnostaa, kun yritän itsekin lukea aina jossain välissä!

leenuliini kirjoitti...

Ihana tonttuperhe. Minulle tuli tunne, että minullakin on kaksi tuohon perheeseen kuuluvaa tonttua. Ostin ne kesällä kirpparilta. Hellyyttäviä pieniä, puisia.
Rauhallista Itsenäisyyspäivää!

pioni kirjoitti...

Ihana tonttuperhe, tulee ihan lapsuus mieleen, äidin leipoman piparkakkutalon pihalla oli samantyylisiä tonttuja.

Katilein kirjoitti...

Melkoelli, en minäkään välttämättä olisi osannut arvostaa noita tonttuja, jos olisin saanut ne lapsena. Tietyt jutut pitää olla, niistä tulee sitten perinteitä, kuten isäsi joulukuvista.

Pami, kivaa, kun tulit käymään. Kirjoittelen tänne muiden ajatusten lisäksi aina välillä kirjoista, jospa soku vaikka saisi lukuvinkin napattua.

Leenuliini, nuo tontut ovat puisia ja minulle niin rakkaita. Olisi kivaa tietää niiden alkuperä.

Pioni, voi miten kiva lapsuusmuisto! Nuo sopivivatkin hyvin piparitalon viereen.

Marguetta kirjoitti...

voi ei, mulla oli lapsena samanlaisia ja ne ovat kadonneet... mikä muistojen tulva... Kiitos tästä ihanasta muistosta!

Katilein kirjoitti...

Marguetta, minusta on ihanaa, kun joskus blogeja lukiessa alkaa tulvia muistoja mieleen. Olen todella iloinen, jos tontut saivat sinulle mukavia muistoja mieleen!