29

...ihmettelin tässä, miten tästä tontusta tuntuu siltä, että lahjaurakka ei pääty ollenkaan. Suorittelin sitten vähän laskutoimitusta siitä, miten monta ihmistä muistan lahjalla. Luku on 29.

Osalle annan enemmän kuin yhden lahjan, joten voisin sanoa, että minun joulutonttupajastani lähtee noin viisikymmentä lahjaa. Huhhuh! Ensi vuonna täytyy jotenkin helpottaa urakkaa esimerkiksi antamalla perheittäin vain yksi lahja, nyt nimittäin olen muistanut jokaista erikseen.

Lapsilleni, miehelle, äidille, siskolle ja pikkuveljille (minulla on kaksi velipuolta, 12-vee ja 7-vee) annan kaikille enemmän kuin yhden lahjan. Lisäksi muistan isääni, isän naisystävää, äidin miesystävää, siskon miestä, miehen vanhempia, miehen siskoa ja hänen miestään, isoäitiäni, kolmea lapsuudenystävää ja lapsuudenystävän lasta, pikkuserkkuani, hänen vaimoaan ja heidän lastaan (pikkuserkku on minulle vähän kuin veli, koska hän asui välillä meillä, kun oma äiti ei oikein osannut huolehtia), Iriksen opettajaa ja kahta kouluavustajaa, lisäksi pieni muistaminen menee miehen serkulle sekä entisen mieheni siskolle. Osa lahjoista tulee hankittua miehen kanssa, mutta tämän lisäksi mies ostaa vielä erikseenkin lahjoja!

Aika rumba. Päivittelin tätä miehelleni ja hän sanoi, että ihan samaa puhuin jo viime vuonna. Olin siis vuodessa unohtanut, millainen urakka tämä on ja taas vain hommannut kauhean määrän lahjoja. Kultaakohan aika muistot ja ensi vuonna olen taas saman urakan edessä? Toivottavasti nyt saan hiukan järkeä tähän touhuun, vaikka lahjojen antamista rakastankin.

Iloitsen silti siitä, että ostin osan lahjoista Iriksen koulusta ja näin ollen tuen koulun piharemonttia. Lisäksi olen ostanut lahjoja kaupunkini pikku liikkeistä ja tukenut näin kaupunkini yritystoimintaa ja etenkin käsityöläisiä. Osan lahjoista tein itse, jotain löysin kirpputorilta ja jotain tilasin kirjakerhon alesta. Yritän olla käytännöllinen ja vähän säästäväinenkin, mutta kalliiksi tulee silti. Tip tap.

(Ihmettelen edelleen entisen mieheni isoäitiä; hänellä on yksitoista lasta ja näin ollen lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsiakin aikamoinen liuta. Silti hän neuloo jokaiselle sukat tai lapaset, siis myös kaikkien vaimoille ja miehille. Laskutaitoni ei edes riitä päättelemään, miten paljon lahjoja hän antaa. Näin tämän kahdeksankymppisen supermummun juuri kaupassa. Hän liikkuu pyörällä joka paikkaan ja harmitteli huonoa säätä..)