maanantai 27. lokakuuta 2008

Väriä maanantain harmauteen





8 kommenttia:

Peanut kirjoitti...

Ihana tuo pikkumiehen peitto.

Veera ja Paula kirjoitti...

Tämän kaatosateen keskellä kaipaan juuri tuollaisia väriläiskiä. Ja pieni mies sai suuni leveään hymyyn. Kiitos siitä ja mukavaa viikkoa!

Anonyymi kirjoitti...

Voi jestas tota pikku-ukkoa! Sen kun sais syliin ja hiukan vois päälaelta vauvanhajua nuuhkutella...

Anonyymi kirjoitti...

Tämä on hyvä bloggaus, varmaan kaikille mieleen, kun kohta alkava marraskuu alkaa jo latistaa. Ihania värejä ja yhdessä runossani olen kirjoittanut ...siivuttamalla porkkanoita etsin aurinkoa. Sinulla on aurinkoja koko vadillinen.

Helena kirjoitti...

Reply: En ole hoksannut. Enkä ole juuri miettinytkään. Onks hän joku kuuluisuus?

Rouva Nordman kirjoitti...

Peanut, saimme peiton lahjaksi opiskelukaveriltani ja se on minustakin hieno. Samanlaisia oli minun lapsuudessani.

Paula, kivaa, jos pikkumies ilostutti ja mukavaa viikkoa sinnekin! Kyllä harmauteen kaipaa väriä.

Kutri, pikku-ukko on kyllä niin ihanan vauvantuoksuinen vielä, että siskokin käy häntä nuuhkimassa.

Leijonainen, hienosti runoon kirjoitettu.. luin joskus jostain kirjasta, että appelsiinit ovat kuin nestemäisiä aurinkoja. Minusta sekin oli hieno ajatus.

Mari kirjoitti...

Mites teillä on siellä sujunut uuden pikku miehen kanssa? Miten isosisko on suhtautunut pikkuveljeen? :) Muistan kun sairaalassa otetussa kuvassa oli tyttö niin suu hymyssä pikkuveli sylissään! :)

Rouva Nordman kirjoitti...

Pikkumies on kiltti kuin mikä ja isosisko edelleen suu hymyssä auttaa pikkuveljen hoitamisessa :)