Jeremei Aipinin kirja Viimeinen Aamutähti avasi minulle aivan uuden maailman. Minulla on kirjastossa käydessäni tapana napata kirjoja välillä ihan sattumanvaraisesti. Tämä kirja on juuri sillä tavalla napattu ja onneksi käteni osui juuri tähän opukseen. Kirja kertoo Demjanista, joka on hantikansaan kuuluva metsästäjä. Hanteja kutsuttiin ennen ostjakeiksi. Viimeinen Aamutähti on kiinnostava kuvaus siitä, miten hantit elävät luonnon ehdoilla ja luonnon kanssa, luontoa kunnioittaen. Kirjaan on hienosti nivottu myös hantien kieltä, perimätietoa ja ennen kaikkea mystisiä kansantaruja ja -rituaaleja. Samalla kirja on hyvin haikea kertomus siitä, miten vaikeaa elämä voi olla, miten alkoholin kirot ylettyvät alkoholia huonosti kestäviin hanteihin ja miten sukuja pikkuhiljaa sammuu. Teoksessa kuvaillaan myös sitä, miten sisällissota ja kommunismi osuivat kipeästi kansanvihollisina pidettyihin vähemmistöihin. Hanteja, kuten muitakin vähemmistöjä kohdeltiin kurjasti ja kirjassa esiintyvä Moskovasta tullut Verestäväsilmäinen vainosi ja hävitti hanteja. Rakastan luontoa, joten pidin erityisesti kirjassa kohdista, jossa kuvailtiin luontoa; Jokea, jota pitkin Demjan meloi. Hohtavaa hankea, jota porojen vetämä nartta halkoi Demjan sylissään. Luonnon rikkautta, luonnon ankaruutta. Maailma, jonka kirjan myötä kohtasin oli minulle aivan vieras, mutta silti pystyin hyvin voimakkaasti eläytymään tähän minulle vieraaseen maailmaan, niin taiten kirja oli kirjoitettu. Kirjaa lukiessa pitää keskittyä melkoisesti, mutta suosittelen Viimeistä Aamutähteä kaikille vieraista kulttuureista, historiasta ja luonnosta kiinnostuneille.
Jeremei Aipin on kirjoittanut tämän kirjan vuonna 1990 ja se on käännetty suomeksi vuonna 1996. Aipin on ollut Venäjän kansanedustaja, hän on aktiivinen alkuperäiskansojen oikeuksien puolestapuhuja ja kansansa kuuluisin kirjailija.
Opin kirjasta paljon uutta, mutta silti välillä rasittaa, miten vähän maailmasta tiedän.
Joskus rasittaa, että tiedän, miten vähän tiedän.
10 kommenttia:
Kirjoissa upeaa juuri tuo että pääsemme uusiin maailmoihin. Ja vielä parempaa että pääsemme sieltä pois kun koittaa ahdinko.
Kiinnostava kirjaraportti. Great. Prima. Klasse!
Tosi fiksua toi tyyli ottaa välillä kirja ihan randomina. Itse ainakin jämähdän tuttuihin ja turvallisiin kirjailijoihin tai sitten luen toisten suosittelemana. Tätä tyyliä pitää kyllä joskus kokeilla.
Hyvä kirja-arvostelu!
Sanoitpa osuvasti tuon: "Joskus rasittaa, että tiedän, miten vähän tiedän."
Minulla on samanlaisia tuntemuksia. Olen lukenut paljon mutten tarpeeksi.
Nähnyt olen tietyssä mielessä enemmän kuin tarpeeksi. Joskus suljen tarkoituksella silmät.
Sinä luet monipuolisesti. "Viimeinen aamutähti" vaikuttaa tutustumisen arvoiselta.
Rita, Thanks, Danke!
Peanut, minulla on ollut random käytössä lukioajoista asti ja useimmiten se on toiminut. On muuten maailmankuva laajentunut jonkun verran, kun on tullut luettua kaikkea mahdollista :)
Taika, minä sitten taas yritän pitää silmät auki, mutta aina ei vaan voi.
Yritän lukea mahdollisimman monipuolisesti ja sitten täälläkin välillä huikata erilaisista kirjoista. Tuo kirja on hieman vaikealukuinen, mutta ehdottomasti kiinnostava ja tutustumisen arvoinen.
Tuli mieleen, että onpa hienoa, että on olemassa Aipinin kaltaisia ihmisiä maailmassa, jotka puhuvat alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. On kertakaikkiaan upeita nämä ihmiset, jotka omistautuvat asialleen sekä löytävät kanavat viedä sitä eteenpäin.
Miten laaja onkaan maailmassa alkuperäiskansojen määrä.
Oi, kiitos vinkistä. Töissä joudun (!) aina välillä puhumaan hanteistakin, joten täytyypä lukaista tämäkin kirja, vaikka nyt hoitovapaalla olenkin. Kiva blogi sinulla!
Nina, no ihan samaa mieltä olen kanssasi! On ihan mieletöntä, miten paljon maailmassa onkaan kaikkea ja niin surullista, että vasta nyt, jos edes nytkään tajutaan, miten merkittävää monimuotoisuus on.
Minusta on kauheaa, miten ympäri maailmaa erilaisin tekosyin on hävitetty alkuperäiskansoja.
Hiiriemo, Olen aivan innoissani täällä, että joku (edes) tietää hanteista! Olen niin onnellinen, että löysit tänne!!! Todellakin tuo kirja on lukemisen arvoinen, vaikka ei ihan tuore olekaan. Vierailin blogissasi ja se näytti myös mukavalta, vaikka ei ihan äkkiä paljastanutkaan, mikä kiinnostava työsi on. Ihanaa viikonloppua sinulle ja kiitos vierailustasi.
Kiitos kirjavinkistä. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut suomensukuisista kansoista, vaikka tiedän heistä vain vähän.
Täytyy kokeillakin tuota summissa ottamista, vaikka silmät kiinni. Olen joskus tehnyt niin, että aloitan järjestyksessä aakkosista lukemaan, mutta en ole koskaan päässyt a:ta pitemmälle.
Kirlah, minä teen niin, että valitsen jonkun kirjaimen, vaikka K-kirjaimen ja sitten menen K-hyllylle ja otan sieltä silmät kiinni kirjan.
Lähetä kommentti