maanantai 18. heinäkuuta 2011

Melankoliaa

Lämpimien, aikuisten ihmisten seura, jossa olet tervetullut, pidetty ja arvokas sellaisena kuin olet on ihmeellistä. Eilen oli onni kokoontua kansainväliseen seurueeseen juhlimaan saksalaisen ystävän eläkkeelle pääsemistä. Olimme kauniissa paikassa meren rannalla. Uimme, saunoimme, herkuttelimme, nauroimme, juttelimme ja ymmärsimme toisiamme. Illan päättyessä kaikki lähtivät omiin suuntiinsa. Eron hetki oli haikea eikä kyyneleiltä vältytty. Sitä ei sanottu ääneen, mutta jokainen tiesi, että samanlaista iltaa ei tule enää. Kun asutaan eri maissa ei jälleennäkeminen ole yksinkertaista. Samalla porukalla tulemme tuskin koskaan enää kokoontumaan. Haaveissani on kuitenkin matka rakkaan ystäväni luokse Saksaan. Ehkä ensi kesänä jo. Toivottavasti.

Kaverini FB-seinältä löysin merkillisen kiehtovan biisin (kyllä, minä kuuntelen blogeissa ja FB:ssa jaettuja musiikkilinkkejä aina kun ehdin). Se ei oikeastaan liity tähän kirjoitukseeni ollenkaan tai ehkä liittyykin. En tiedä.

http://www.youtube.com/watch?v=04mfKJWDSzI

Tykkään sanoista, videosta ja ihmeellisen kelluvasta tunnelmasta. Vaikea selittää. Suloinen alakulo täyttää mielen, mutta onneton en ole silti. En ollenkaan.

Edit: Katselin tuon linkittämäni videon vielä muutaman kerran. Minun on vaikea eritellä, mitä kaikkea ymmärrän siitä, mutta sen sanon, että voi ihmistä!
Kappaleen saamat kommentit vain vahvistavat ajatustani. Olisi ollut virkistävää lukea jonkun toisen analyysiä biisistä, mutta turha toivo...

2 kommenttia:

Helena kirjoitti...

Ihana biisi, vaikka video oli vähän hassu.

Yhdessäolo hyvien ihmisten kanssa on antoisaa ja arvokasta. Niitä hetkiä ei koskaan saa takaisin, mutta hetkellisyys on tavallaan hienointa elämässä.

Rouva Nordman kirjoitti...

Helena, olen kanssasi samaa mieltä! Carpe diem on ilmaisuna kulunut, mutta kuitenkin aina ajankohtainen.

Minä välillä uppoudun niin kokonaan hienoihin hetkiin, että ne jättävät jälkeensä haikeuden. Melkein kuin sydänsuruja olisi.

Onneksi sitten tulee taas niitä uusia hetkiä!

On muuten kiva olla taas täällä ja kuulla sinusta!