tiistai 4. elokuuta 2009

Vihdoinkin Runo

Sunnuntaiaamupäivällä minä kävelin hotellilta sillan yli.Parveke oli puhjennut kukkaan.Kuten Kahvila Runon kattokin....minä olen jo kauan lukenut ihanista blogeista Runo-kahvilasta ja ajatellut, että kyllä minäkin vielä joskus......juon Lattea ja luen kirjaa ja olen Runossa aivan yksin.
(En muista, milloin viimeksi olisin syönyt aamiaista aivan yksin ja rauhassa. Tuntui ylelliseltä.)

14 kommenttia:

mimmuli kirjoitti...

Kuullostaa aivan unelmalle joka olisi toteuttmis kelpoinen minulle myös...*hymy* Varmaan ihan hetki. Kuvat ovat kun toisesta maasta..

HIIRIEMO kirjoitti...

Pelkkä ajatuskin saa hyvälle mielelle! Ehkäpä minäkin vielä joskus istun Runossa ja teen elämästä muistiipanoja... Toistaiseksi vielä haaveissa vain!

Paperisydän kirjoitti...

Olipas sinulla ihana aamu! Kiva kun pääsit Runoon :)

Kesäkirja pitäisikin lukea taas joskus...

Katilein kirjoitti...

Mimmuli, tuollainen aamu olisi toteuttamiskelpoinen kaikille äideille ja muillekin pientä pysähtymistä kaipaaville.
Kuvista muuten ei heti arvaisi, että ollaan Suomessa, olen samaa mieltä. Toki jos tietää tuomiokirkon ulkonäöltä, se kavaltaa.

Hiiriemo, Runo on juuri oikea paikka muistiinpanojen tekemiselle (olipa muuten kivasti ja inspiroivasti sanottu). Kyllä sinä sinne pääset, pääsinhän minäkin :)

Paperisydän, kyllä oli kiva kokemus ja ihan omani, kun ei tarvinnut jakaa sitä kenenkään kanssa.

Kuten kahvila Runonkin, olen myös Kesäkirjan bongannut jostain blogista. Sitä ei tule tiedostaneeksi, että Tove Jansson kirjoitti myös romaaneja. Muumit tuntuvat varastavan päähuomion.

arleena kirjoitti...

Tuonne kahvilaan minäkin haluan mennä, kun Tampereelle tulee asiaa.

Näyttää herkullisen viehättävältä ja kun saa runon luettavakseen kahvikupposen kera, mikäs sen parempaa.

Rita kirjoitti...

Vautsi! En heti tajunnutkaan että tuo oli Tampereella, entisessä kotikaupungissani. Isoäiti asui tuossa aika lähellä :)

Sinä istuit siellä kuin entisaikojen taitelilijat, innoitusta saamassa lukemisesta ja kahvilamiljööstä... Ja miksi et olisi istunut? Olethan kuuluisa blogikirjoittaja.

Ja taitavasti kirjoititkin Runosta :)

Annie kirjoitti...

Kauniita kuvia ja ihana laukku.

Katilein kirjoitti...

Arleena, tunnelma oli kyllä hieno, varsinkin kun olin siellä juuri kahvilan avauduttua ja paikalla ei ollut juuri muita.

Rita, kuuluisa blogikirjoittaja, hih hih. Olo tuntui kyllä taiteelliselta tuossa miljöössä.

Onpa kiva, jos onnistuin ottamaan kuvat sellaisesta kulmasta, ettei heti tiedetä, missä kaupungissa ollaan :)

Kiitos kehuista!

Annie, mukavaa, että ehdit vauvatouhuiltasi kurkkaamaan tänne! Ihanaa elokuun alkua!

Yaelian kirjoitti...

Runo....kaunis nimi kahvilalla ja sulla taisi olla siellä ihan kaunis hetkikin!

MaaMaa kirjoitti...

"...juon lattea ja luen kirjaa. Olen Runossa aivan yksin."

Ihana lause!
Olit Runossa!

himalainen kirjoitti...

Voi tuollaisista kahvila-aamiaisista olen pitkään haaveillut, täällä maalla ei oikein huvita mihinkään huoltoaseman karuhkoon pöytään aamiaiskahveja mennä juomaan. Kahvilaunelma ja vielä Runo, siitä olen vain lukenut.

Eija kirjoitti...

Voi miten ihania kuvia. Nuorena tuli kuljettua useiden vuosien ajan tuon parvekkeen ali ja aina sitä katselin ja vieläkin kun joskus kuljen ohi, että millaistahan siellä olisi asua.

Katilein kirjoitti...

Yaelian, voi kyllä!

MaaMaa, sait hyvin ajatuksestani kiinni!!!

Himalainen, huoltamon baarissa nautittu aamupalakin voi olla ihan hauska elämys, mutta vaatii tietyn olotilan ja luonteenlaadun. Ylellisyyttä sellaisessa aamiaisessa ei ole, paitsi ehkä oma aika... Kyllä sinäkin pääset Runoon, kun minäkin pääsin, vaikka en olisi uskonut!!!

Eija, onpa sinulla ollut ihana matka kuljettavana. Samaa olet miettinyt, mitä minäkin mietin. Ajattelin myös, että kukakohan se on, joka on loihtinut noin ihanan kukkaloiston parvekkeelleen!!!

mimmuli kirjoitti...

Laitoin sinulle takaisin sähköpostia...kun olit unohtanut laittaa siihen sen sun osoitteen...vintage tytöt odottavat edellen siis postiin pääsyä=)