Tänään sain nauttia täällä pikkukaupungissani tällä hetkellä vallitsevasta kansainvälisyydestä. Minua melkein täsmälleen puolet vanhempi ystävättäreni vietti syntymäpäiväjuhliaan ja ilokseni minutkin oli kutsuttu. Juhlat alkoivat Merimuseossa, jossa opastuksen jälkeen nautimme kahvit. Sitten oli vuorossa uimista ja saunomista. Saunomisen jälkeen oli grilli-illan vuoro. Tunnelma oli sydämellinen ja lämmin. Päivänsankari nautti suuresti juhlaväestä ja muistamisesta. Minä nautin yhdessäolosta ja siitä, että sain puhua englantia ja kovasti rakastamaani saksan kieltä. Iloitsin myös siitä, kun sain ojentaa päivänsankarille itse tekemäni kortin ja virkkaamani pitsiliinan. Osallistuin yhteiseen lahjaankin, mutta oli kiva antaa vielä jotain ihan omaakin. Surettaa, kun tiedän, että ystäväni lähtee syksyllä Saksaan takaisin. Onneksi olen jo saanut vierailukutsun häneltä. Ennen kuin lähdin juhlista lauloin juhlaväelle jazzia, Lullaby of birdlandin ja minut täytti ilolla se, miten innolla juhlaväki otti jännittyneen värisevällä äänellä laulamani laulun vastaan. Juhlissa oli väkeä monesta eri maasta, Saksasta, Puolasta, Iranista, Etelä-Afrikasta ja Suomesta. Oli mukavaa, miten tällainen sekalainen joukko sekalaisen ikäisiä ihmisiä pystyivät luomaan tihkusateen keskelle niin välittömän ja mukavan tunnelman. Olen juhlista vieläkin oikein onnellinen ja kaikkein onnellisin olen päivänsankarin puolesta, joka huokui tyytyväisyyttä onnistuneesta juhlapäivästään.
Laitan tähän muutamia kuvia, jotka eivät ole siitä rannasta, jossa olimme, mutta samalta suunnalta kuitenkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti