-Vilho, tässä on käpy, otatko? Ota vaan.
(Aika oudon näköinen, mut jos mä nyt koitan.)
(HYI!! Minkä tuntuinen!)
(Siis kertakaikkiaan yhhyh!)
(Kauhea käpy!)
Tarina loppui kuitenkin onnellisesti. Vilhosta ja kävystä tuli hyvät ystävät ja he olivat yhdessä koko automatkan kotiin asti.
15 kommenttia:
Söt han är. Hoppas att jag kankomma och hälsa på under sommaren eller hösten. Jag saknar er.
Kram Eleonor
Mainioita kuvia ja hyvät ilmeet Vilholla kun ihmettelee ja inhoilee käpyä :D
Mä muistan etten tykänny männynkävyistä, koska niitä oli kesämökillä pitkin pihoja ja sattu ihan hemmetisti jos sellasen päälle nakusin varpain astui! Auts!
Mutta oli niistä kiva tehdä niitä käpylehmiä ... ja käyttää krillihiilinä :)
Hyvä että Vilhosta ja kävystä tuli kuitenkin kaverit :)
Hih, Olipa kiva juttu ja kuvasarja :)
Pitää ensin totutella siitä se alkaa ystävyys...
Ihana Vilho
Voi ihanuus! Vilholla on vielä paljon ihmeitä edessään kokeiltavana ja yhyhyteltävänä. Ja vanhemmatkin saavat siinä sivussa kokea ne uusiksi. Kuka aikuinen muuten huomaisi kävyn ihmettä ja sille hymyilisi.
Ilmeikkäitä kuvia! Niin... Me aikuisetkin suhtaudumme samalla tavoin uusiin asioihin. Kuvasarjasi tarinoineen sisältää tärkeän opetuksen.
Ja Vilho on suloinen:)
Minun lapseni 2v jopa syö käpyjä - tai ainakin maistelee. Oravien sukua.
Huippu otsikko!
Hauska tarina - ihan hihittelin tata kuvasarjaa! ;)
ps. kauhea tuo sanavahvistuksen sana... ei kehtaa edes sita tahan kertoa ;) miten joskus kay hassusti.
Hauska!:)
Käpy, tuo jokaisen pienen pojan paras kaveri! (Ja jonkun hassun aikuisen naisenkin, kävyt on vaan niin kivoja...)
Ihana Vilho, what more can I say :)
Hih, ihana kuvasarja! Kävyistä tulee mulle mieleen aina ja iankaikkisesti vanha leffa 'Käpy selän alla' :D
Meillä on Konttinen luonut rakkaussuhteen pieniin kiviin. Pyörittelee niitä pikku sormissaan kauan ja hartaasti :D
Hihii, mikä kuvasarja! Aivan mainio! =)
Eleonor, det skulle vara trevligt att treffa dig!! Hoppas att du kan komma hit!
MaaMaa, auts! Muistan ja tiedän kyllä, miten "kivalta" käpy yhdistettynä jalanpohjaan ihoon tuntuu!! Käpylehmiä on häärätty meilläkin :)
Rita, Ja livenä vielä tosi paljon hauskempi!!
Arleena, niinhän tuo menee aikuisten maailmassakin! Kiitos!
Sirokko, tuo on aivan totta! Äiti-ihmisenä olen onnellisessa asemassa, koska saan nähdä maailmaa vauvan kokemusten lisäksi myös 8-vuotiaan tyttäreni silmin.
Taika, hienoa, että bongasit tarinasta sen syvemmänkin merkityksen :)
Annie, Vilho ei ole vielä päässyt kehityksessä noin pitkälle :)
Violet, minäkin olen otsikkoon tyytyväinen :)
M'man, tuota juttua oli kyllä hauska tehdä tänne. Minulle on muuten myös pari kertaa sattunut sellainen sanavahvistus, että huh huh!
Hilja, kävyt OVAT kivoja!
peanut, thanks, I totally feel the same :)
Tanja, epäilen, että meillekin vielä tulee rakkaussuhde kiviin. Mainitsemassasi elokuvassa on minusta hieno musiikki!
Navettakissa, JEE!! Minustakin ;)
Lähetä kommentti