Päiväkodin joulujuhlat ovat molempina vuosina olleet pihalla, joten sen tarkemmin kutsua katsomatta ajattelin kevätjuhlankin olevan pihalla ja puin meidät sen mukaan. Väärin. Pakkasella toki ollaan ulkona, mutta kauniissa kevätsäässä juhlitaan sisällä. Päiväkotiin virtasi tyylikästä juhlaväkeä. Minä olin satsannut päällysvaatteisiin, joten lapsellani oli ulkovaatteiden alla likainen paita ja likaiset housut. Minulla oli mukavat, mutta arkiset vaatteet. Panostan mielelläni juhlapukeutumiseen ja rakastan kauniita vaatteita, koruja ja kenkiä, joten voin kertoa, että riisuin päällysvaatteitamme naama punaisena. Pukeudun töihinkin juhlavammin, mitä näköjään päiväkodin kevätjuhliin. Pojaltani otin päällimmäisen paidan pois, koska aluspaita sentään oli puhdas. Kiusaantuneena menin istumaan juhla-asuisten vanhempien joukkoon ja ajattelin, että ehkä minua ei edes huomata.
No turha luulo. Aikoinaan minulta kesti hetken, ennen kuin ymmärsin, miksi kuopukseni käyttäytyy niin oudosti päiväkodin juhlissa. Häntä jännittää. Jännitys purkautuu aivan käsittämättömänä käytöksenä. Poika juoksee edestakaisin esiintymisalueen ja minun istumapaikkani vieressä. Voin taata, että KENELTÄKÄÄN ei jäänyt huomaamatta, missä istuin. Katsoin lapseni touhuja kauhun- ja naurunsekaisin tuntein. Pelkäsin, että retkahdan täysin, kun pikkuiseni sitten todellakin eläytyi niihin ohjelmanumeroihin, joihin hän suostui osallistumaan. Lopun aikaa hän kulki edestakaisin kummallista mölinää pitäen, päätään hervottomasti heilutellen. Muu yleisö sai hyvät naurut siitä, kun hän kovaan ääneen ilmoitti pissahädästään ja tottakai vielä varmisti minun ymmärtävän asian huutamalla sen kolme kertaa. On varmaan sanomattakin selvää, että vessassa pissaa ei tullut liraustakaan.
Juhla kesti vain puoli tuntia, mutta minusta tuntuu kuin olisimme olleet siellä ainakin tunnin. Lähdimme heti, kun poikani oli saanut juhlissa tarjottavan jäätelön. Lähtiessämme tunsin pakottavaa tarvetta mennä seisomaan juhlayleisön eteen kertomaan, että lapseni ei ole jälkeenjäänyt, hän vain reagoi juhliin hieman kummallisesti. Uutuutena muihin juhliin verrattuna poikani oli lisännyt outousrepertuaariinsa äänekkäät tekoaivastukset. Kotimatkalla ajattelin, että luojan kiitos, seuraava päiväkodinjuhla on vasta puolen vuoden päästä...
4 kommenttia:
Heti nousi pieni hymynvire suupieliin.. mun mielestä nuo suunnittelemattomat asiat tekevät lasten esiintymisistä parhaita :)
Eikä ollenkaan tarvitse nolostua.. ne jotka eivät ymmärrä (tai edes yritä ymmärtää) muistavat vain oman tähtensä lavalla :)
Kati!! Kuiteskaan ei kukaan muista vai muistatko sä KENEN muksu milloinkin loistaa omilla kuvioillaan, enkä mä ainakaan tullut koskaan katsoneeksi muiden vaatteita, kun piti sitä omaa mussukkaa seurata, relax vaan..ehkä toiminta korostui just sun mielestä koska mussukka olikin just sun..tietty jos show menee ihan oman lapsen piikkiin, niin..NORMAALIT aikuiset erottaa jännityksen ja siitä johtuvat köhähtelyt..Meil on video Annan ristiäisistä, joissa Sara ja Tiia saivat ihanat kukkakimput käsissään seisoa vauvan ja isin vierellä, minä olin hiukan taaempana.Saraa jännitti, hän hakkasi kukkakimpulla hamettaan niinkuin vastalla..monen huomio kiinnittyi varmaan siihen, koska tajusin siskoni jotain kummia merkkejä antavan penkistä..paikalla kirkossa oli vain tuttua väkeä, pappikin oli tyttöjen eno, joten tilanne oli lopuksi viimein hellyttävä eikä aiheuttanut mitään nolouden tunnetta..Myöhemmin siskoni sanoi vaan, että pelkäsi kimpun hajoavan ja saavan aikaan mahdollisen murheen Saralle sen takia..
Ehkä mussukkasi tempaukset jäävät hauskat kotivideot tyyliseksi ja naurattavat teitä joskus, niin meil ainakin on käynyt tämän videon kanssa.t.ANSU
Hei, kuulostaa tutulta! Viime vuonna kevätjuhlassa kolmevuotias poikani jännitti niin, että konttasi pitkin penkkiä ilveillen kuin leijona ja hänen roolisuorituksensa jäivät siis tämän ilveilyn varjoon :)
Jännittävissä tilanteissa pojalla on rooli edelleen päällä, nyt neljävuotiaana esittää dinosaurusta varsin vakuuttavasti jännityksen iskiessä, joten mielenkiinnolla odotan tämän kevään kekkereitä!
Onko poikasi tosiaankin jo noin iso? Niin se aika vierähtää nopeasti. :)
Lapset jännittävät juhlia ja sitten tapahtuu hassuja. Minä olen aikoinaan osallistunut lapseni joulujuhlanumeroon, koska lapseni tarvitsi äitiä turvaksi.
Lähetä kommentti