torstai 29. lokakuuta 2009

Anna Jansson: Hylynryöstäjä

Jos olisin tiennyt, miten hyvä Anna Janssonin kirjoittama Hylynryöstäjä on, olisin lukenut sen paljon aikaisemmin. Nyt kirja ehti lojua olohuoneeni ikkunalaudalla vaikka kuinka kauan ennen kuin tartuin siihen. Hylynryöstäjässä on paljon keskushenkilöitä ja monia juonnekäänteitä, mutta se on kirjoitettu niin taitavasti, että runsaasta sisällöstään huolimatta se ei ole sekava.
Rikoskomisario Maria Wern on avaintodistajana vaikutusvaltaista ja vaarallista huumekauppiasta vastaan. Mariaa aletaan uhkailla ja siksi hänet piilotetaan Gotlannin saarella pidettävälle ekologisen energiatasapainon kurssille. Saarella tapahtuvien karmeiden asioiden lisäksi Jansson on kätkenyt mukavasti saaren historiaa tähän dekkariin. Muita kirjan elementtejä ovat muun muassa ikävät lapsuuden tapahtumat ja mielen järkkyminen.
Minulle on aina vain yllätys, miten paljon pidän dekkareista ja varsinkin tämä kirja oli mukaansatempaava! Luin suurimman osan kirjasta yhdeltä istumalta ja lopetin lukemisen alkuyöstä. Väsymykseni ja mielikuvitukseni tekivät tepposet ja jalkani melkein tärisivät, kun sammutin valot. Vatsassa tuntui ihana jännityksen kuristus, kun kömmin sänkyyn ja liimauduin tiukasti mieheni viereen. Jaloissani nukkuva kissa tuntui myös turvalliselta. Herättyäni aamulla luin kirjan loppuun. Enää se ei pelottanut yhtä paljon, mutta jännittävä se oli.
Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi. Hiton hyvä, pakko sanoa!

7 kommenttia:

Mannukka kirjoitti...

kiitos vinkistä, laitetaan korvan taakse! Mä olen luullut, etten tykkää dekkareista, mutta Stieg Larsenin trilogia osoitti toista..

Hilja kirjoitti...

Mä luin joskus noita Anna Janssonin dekkareita ja tykkäsin kovasti. Toi on varmaan se ihan uusin?

(Mulle on erityisen hyvin jäänyt niistä mieleen se kun ne syö siellä poliisissa aina pullaa, luciapullia, kanelipullia ja vaikka mitä...)

Peanut kirjoitti...

Kauniisti kiittää hän! Tämä tuli tarpeeseen. Iltalukemiset on ihan loppu ja vanhat jutut ei kiinnosta ja koulun takia mihinkään raskaaseen ei jaksa tarttua. Tähän täkyyn tartun :)

Pikkusisko kirjoitti...

Täytyypä tutustua. Mukavan kuuloinen (ja näköinen) oli myös tuo yökyläily!

Katilein kirjoitti...

Mannukka, Larsenit ovat minulta vielä lukematta. Häntä on kyllä kovasti kehuttu. Pitää ottaa selvää!

Hilja, juu tuo on ihan uusin ja aika hyytävä! Lucia-pullista ei nyt ole tietoakaan!

Peanut, oi kun kivaa, kun onnistuin vinkkaamaan! Tsemppiä kouluhommiin!

Pikkusisko, yökylässä oli ihan mahtavaa :)

Niina kirjoitti...

Mä näen harvoin painajaisia. Mikään kirja ei ole koskaan aiemmin vaikuttanut uniini. Luin tätä illalla ennen nukahtamista ja seuraavana yönä näin painajaisia aaveen lailla kulkevasta murhaajasta.

Katilein kirjoitti...

Niina moikka! Kiva kun tulit käymään blogissani. Minä olin jo maanantaina lukemassa blogiasi, vaikka en merkkiä itsestäni jättänytkään. Sinulla on kiinnostava blogi!

Minua pelottaa harvoin, mutta tosiaan kun tuota kirjaa luin yötä vasten, en olisi uskaltanut sammuttaa valoa...