keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Vilho

Kuvassa oikealla on Vilho. Hän oli isoisoisäni veli. Äitini kertoi edelliskesän sukukokouksessa hänestä. Olin 7. kuulla raskaana ja vauva potkaisi minua kipeästi kylkeen. "On tämäkin oikea Vilho", puuskahdin mielessäni. "Vilho." Nimi tuntui hyvälle. Minulla oli jo jonkun aikaa ollut sellainen tunne, että saan pojan. Mieheni ja minä emme olleet päässeet nimestä yksimielisyyteen. Pikkuhiljaa aloin markkinoida Vilho-nimeä ja lopulta mieheni suostui. Varsinkin, kun myös hänen suvustaan löytyi Vilho. Molemmat Vilhot olivat kuulemma olleet todella mukavia. Vauva siis vähän niin kuin valitsi itse nimensä.Kuvassa on sukulaisiani ja heidän ystäviään veneilemässä. Vilho on kuvassa oikealla.Neljä sukupolvea myöhemmin suvussamme on taas Vilho Vilho täytti tänään vuoden.

22 kommenttia:

Sonja kirjoitti...

Onnea Vilholle! Vilho on ihan nimensä näköinen!

Peanut kirjoitti...

Oijoi, miten ihana tuo teidän pikkuvilho on (lainkaan siis väheksymättä vanhempaa sukupolvea) Tuhannet onnittelut pojulle!!!

Syysleimu kirjoitti...

Onnittelut!!

Media kirjoitti...

Onnea Vilholle!!!

Mielenkiintoisia sukutaustoja.

Lopetan kommentoinnin blogissani ja myös muiden blogeissa mutta käyn sinun kuulumisiasi täällä seuraamassa muilla tavoin.

Blogisi jää Mediaani suosikkiblogien lyhyelle listalle niin pitkäksi aikaa, kun blogini tavalla taikka toisella hengittää.

Kaikkea hyvää sinulle!

arleena kirjoitti...

Paljon onnea pikku Vilholle.

Pink Links kirjoitti...

Onnea suloiselle Vilholle!

Hienoa, että vaalit perinteitä! Sattuma, telepatia, onni, rakkaus, markkinointitaidot ja kaikki muutkin voimat olivat varmasti mukana, kun Vilho sai hienon nimensä:)

Hilja kirjoitti...

Synttärionnittelut pienelle Vilho-pojalle!

(Tykkään kovasti tuosta nimestä.)

Tuure kirjoittaa kirjoitti...

Meidänkin suvussa nimet periytyvät!

Hauskaa ja onnellista syntymäpäivää hänelle!

Nora kirjoitti...

Onnea pienelle suloiselle miehenalulle!

MaaMaa kirjoitti...

Onnea Vilholle!! :)
Ihanaa, kun nimet kulkee suvussa - niistä saa hyviä tarinoita jälkipolvillekin. Meillä myös kulkee samoja nimiä suvussa paljon, on hauska aina muistella niitä ihmisiä keiltä nimet on peritty ja katsella vanhoja valokuvia.

Vilho on hieno nimi!

Anonyymi kirjoitti...

Paljon onnea! Päivänsankari on hyvin suloinen!

Minna

Marikki kirjoitti...

Onnea kovasti Vilholle - ja äidille! Hyvä nimi minusta.

Linnea kirjoitti...

Muikea pikkumies... Onnitttelut!

Tanja kirjoitti...

Joko siitä on vuosi?!? Ei kai?!? ;D

Tarinat vanhojen valokuvien takana ovat ihania!! Ja miten ihana tarina Vilhon nimen valinnalle!

mimmuli kirjoitti...

Heips=) Onnewa Wilholle...minun isoisäni oli myös Wilho mutta Villeksi sanottiin..

Annie kirjoitti...

Mielenkiintoista. Tosiaan tuntuu siltä, että lapsi valitsee itse nimensä. Appiukko sanoi, että hän olisi aina halunnut saman nimen itselleen. Ja muitakin yhteensattumia tuli esiin, kun nimi paljastettiin.

Ihanat kuvat! (ja perunapurjososekeitto on herkkuani...)

Katilein kirjoitti...

Sonja, minustakin Vilho on just ihan Vilho :) kiitos!

Peanut, kiitos -eikös vain olekin (todella objektiivinen mielipiteeni).

Syysleimu, kiitos! Kiitos myös kommentistasi Rauma-blogiini.

Media, kiitos! Kaikkea hyvää sinullekin, vaikka otankin nyt vähän musertunein mielin tätä tietoa vastaan. Toivottavasti nyt kuitenkin jaksaisit jatkaa kiintoisaa blogiasi.

Arleena, kiitos!

Pink Links, en olekaan tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea Vilhon nimen valinnassa on ollut. Mielenkiintoisesti kommentoitu! Kiitos.

Hilja, kiitos! (Niin minäkin.)

Tuure, minun lähipiirissäni nimet eivät kaiketi ole kauheasti perityneet, mutta jospa tästä alkaisi uusi traditio!

Nora, kiitos!

MaaMaa, kiitos! Olisipa kiinnostavaa kuulla, millaisia tarinoita sinun suvussasi on nimien takana.

Minna, kiitos paljon!

Marikki, minustakin Vilho on hyvä nimi, vaikka aluksi se tuntui kovin vanhanaikaiselta. Ei kuitenkaan enää. Kiitos.

Linnea, juuri niin muikea on hyvä sana kuvaamaan Vilhoamme :)
Kiitos.

Tanja, ajattele! Vuosi meni äkkiä. Tämä kaikki tarkoittaa myös sitä, että olen nyt vähän yli vuoden heilunut blogimaailmassa. Sinun blogisi on yksi ensimmäisistä, jota aloin lukea.

Mimmuli, heips! Kiitos! Meillä lempinimiksi tuntuvat tällä hetkellä muotoutuvan Viku ja Vilkku ja Vilholiini.

Annie, sattuma näyttäytyy usein nimi-asioissa. Kyllä se nimi vaan niin tärkeä juttu on.
(Sosekeitot ovat minusta ihania, harmi vaan kun muu perhe ei niistä niin välitä.)

Yaelian kirjoitti...

Tässä nyt vähän myöhästyneet synttärionnittelut. Siis Vilho on syntynyt 9.9 ....niin minäkin!

Yaelian kirjoitti...

Tässä nyt vähän myöhästyneet synttärionnittelut. Siis Vilho on syntynyt 9.9 ....niin minäkin!

Katilein kirjoitti...

Ooh, mikä hieno sattuma! Myöhästyneet onnittelut sinulle!

melkoelli kirjoitti...

Joko siitä on vuosi?!
Onnea pienelle syntymäpäiväsankarille. =)

Kimmo kirjoitti...

Sukutarinat ovat alkaneet kiinnostaa minuakin. Voimauttava valokuvakurssilleni olen joutunut käymään läpi ison pinon sukuni vanhoja kuvia. Yritän koostaa niistää kuvatarinaa.