tiistai 22. helmikuuta 2011

Lupaus

Helmikuinen aurinko
piirtää pölyisen jäljen ikkunaan.
Pakkanen napsuttaa
terävän rytmin jalkojen alle.
Vielä on käveltävä vähän matkaa
voidakseen kuulla purojen laulavan.

5 kommenttia:

Peanut kirjoitti...

Kauniisti runoiltu. Ja niin söpö kissa, odottaakohan sekin jo kevättä siinä ikkunan ääressä :)

Peanut kirjoitti...

Ps. Kiva taas lukea/kuulla sinusta täällä blogistaniassa!

seijastiina kirjoitti...

Kaunis kissa, ihanat värit ♥

arleena kirjoitti...

Hieno runo.
Se on tätä aikaa nyt.

Rouva Nordman kirjoitti...

Peanut, on kiva olla takaisin ja erityisen kivaa on kuulla sinusta!

Seijastiina, Sisu on söpöliini!

Arleena, se on talvirunojen iloa nyt.