Kylläpä on taas ollut oikein maa-nan-tai!
En saa mitään aikaiseksi ja se näkyy.Olin perjantai-illan ja koko lauantain opiskelemassa lyriikkaa. Opiskelu oli mahtavaa, mutta intensiivisyydessään yllättävän voimia vievää. Vähemmän lyyriseltä näyttää tuo sotkuinen kirjahylly ja ainainen pyykkisirkus. Imurikin tunki kuvaan, koska sen mielestä sitä olisi syytä hieman näyttää nurkkien villakoirille.
Tuossa yllä on olohuoneen pöytä, se ihana iso ruokapöytä, josta haaveilin kauan. Siinäpä se on ja oikein edukseen onkin. Enkä voi edes syyttää ketään, kun rouvan omat tavarat siinä lainehtivat.
(Ps. Edellisessä postauksessa on hyväntekeväisyyshaaste, joka on voimassa marraskuun 30. päivään saakka, sen minä sentään sain aikaiseksi!)
21 kommenttia:
Ilmiselvästi olet erityisen luova persoona! Kuvat ovat vähän niin kuin meiltä!
Liian siisti koti on pelottava, eikä yhtään kodikas... liian järjestyksessä olevat kirjahyllytkin on musta jotenkin outoja, sellaset sekaiset ja rönsyilevät hyllyt on mielenkiintosempia ja kutsuvampia. Ainakin mun mielestä...:)
Ohh! Kerrankin OIKEANlaisen näköistä arkea. Sama täällä useinmiten! Paitsi sit kun tulee vieraita. SItten siivotaan hikipallo otsassa.. Eli, onneksi käy välillä vieraita, et tulee siivottua edes joskus.. TAI toisaalta, musta tuntuu että mä siivoan AINA eikä lopputulosta näy koskaan. Missä mättää?
tsemppiä maanantaihin!
IHANAN näköistä, oikeasti! :)
Minä en koskaan siivoa, ja silti en onnistu saamaan aikaan tuollaisia luovuudesta ja huolettomasta elämänasenteesta kertovia kasoja aikaan. Meillä on liian hyvin paikat kaikille tavaroille, ja olen liian kiltisti sisäistänyt sen, että tavarat viedään heti paikoilleen...
Voin kertoa, että meillä on ihan samannäköistä, eli asutun näköistä. Eikä meillä ole edes lapsia, vielä! :D Näin ainakin itselleni selitän asian. :) Myös minä siivoan hulluna kun tulee vieraita... eli kun on ihan pakko :)
Heh, minäkin ajattelin juuri kuvata sotkuista kotiamme. Mutta ihailen kyllä ahkeruuttasi kun ehdit opiskella ja hoitaa sivubisneksiä.
Kodin pitää saada näyttää sille, että sielä asutaan. Ja eteisessä odottava kaikenkokoisten kenkien läjä on mun mielestä kotoinen juttu kanssa :) Siis OIKEESTI!
Mä oon vähän semmonen nipo kyllä omassa kodissa, etten siedä sotkuja ja sekamelskaa, mutta toisaalta meillä ei asu (toistaiseksi) kuin 2 aikuista. Ja vapaa-ajasta vieteään paljon reissussa... Kun sitten joskus on perhe ja lemmikit, niin tuskin jaksan kokoajan olla järjestelemässä ja puunaamassa :)
Pikkujouluaika koittaa jo. Mä menen kahden norjalaisen tyttökaverin kanssa lauantaina vähän kaupungille hillumaan sen kunniaksi. kivaa!!
Liian siistissä kodissa ei eletä - se on minun tulkintani. Joten ole siis tyytyväinen.
Ostin muuten ystävältä 10 kpl noita postauksen huulirasvoja... :-)
Hiiriemo, kiitos kommentista. Olen aina luullut, etten ole kovin luova, mutta viime vuosina minulle on alkanut kirkastua se, että luovuutta on hyvin monenlaista. Hienoa, että teilläkin näyttää samalta :)
Hilja, olen oikeastaan samaa mieltä tuosta kirjahyllyasiasta, mutta sen hetken kun kirjahyllyni on ihan tip-top, minä kyllä nautin. Niitä hetkiä on niin tosi harvoin.
Anni, kiitos tuosta Ohh!-sanasta! Olen muuten ihan samanlainen siivoushommissa, kun vieraita on tulossa. Kauhea paniikki-siivous päälle. Ihan tutuimpien takia tosin en enää stressaa niin kauheasti. Jouluna ja synttäreiksi tulee myös siivottua kunnolla sentään.
ElsaIlona, ole iloinen tuosta sisäänrakennetusta järjestyksentajusta! Et usko, kuinka KYpSÄ välillä noihin ikuisiin röykkiöihini ja kasoihini olen. Ja kaikki on hukassa! Ryppyvoiteesta lähtien.
Tassu, kiva kuulla! Samanlaista minulla oli jo ennen lapsia ja lemmikeitäkin, ennen miestäkin niin että en voi laittaa sitä kenenkään muun piikkiin. Vieraita varten toki siivoan ja muutenkin siivoskelen pisin viikkoa. Sitä ei vain tunnu huomaavan mistään.
Annie, oi kun käänsit kommentin hienosti lohdulliseksi! Minä olen kova tekemään töitä, jos niistä saa palkkaa. Meillä olisi todella siistiä, jos minulle maksettaisiin provisio siisteystason mukaisesti.
Laita muuten ihmeessä sotkukuvia, ihan terveellistä vaihtelua sittenkin.
MaaMaa, jos olet luonteeltasi siisti, niin sinulla pysyy varmaan aika hyvä järjestys, vaikka perheeseesi tulisikin lisäystä.
Kiitos eteiskommentista! Lohduttavaa.
Toivottavasti sulla on ihan älymegahauskaa tyttökavereiden kanssa!
Linnea, hieno tulkinta! Voisin laittaa tuon lauseen seinätauluksi heti ulko-oveen :)
Vau, minkä hienon investoinnin teit, ostoksistasi ropisee mahtava määrä euroja SYLVA:lle. Minä haaveilin, että olisin myynyt oikein kovasti huulivoiteita ja sitä myötä saanut kerättyä paljon rahaa syöpäsairaille lapsille, mutta en ihan päässyt omaan tavoitteeseeni. En osaa olla kovin päällekäyvä eikä kohdalleni ole osunut tuollaista onnenpotku-ostajaa, kuin sinä olet!
Kotisi näyttää tosi kodikkaalta. Meillä on niin pieni asunto, että se on nopea siivota... En silti siivoa liian usein.
Minä en ole koskaan ollut emäntätyyppiä, muttei sitä kukaan minulta vaadikaan.
Tuo sinun edellisen postauksesi haasteasia on hieno juttu! Itse en voi nyt valitettavasti osallistua siihen kahdesta syystä: Ihoni on yliherkkä. En voi käyttää juuri mitään tuotteita. En voi myöskään antaa nimeäni ja osoitettani, koska en voi paljastaa henkilöllisyyttäni useista eri syistä. Älä tästä loukkaannu. Olet minulle tärkeä ystävä, ja luotan sinuun.
Yliopistotasoinen opiskelusi on vaativaa. Sinulla toki on jo tutkinto ja kokemusta, mutta kirjoittaminen on aina voimallista. Tulet saamaan siitä todella paljon itsellesi:)
Ihana postaus! =)
Voisin poimia itselleni tämän saman aiheen ja kuvata näitä meidän nurkkia. Kotikuvia minulla onkin aika vähän blogissani ihan sattuneesta syystä... ;)
Ja tuo facebook päivitys oli niin totta! En ymmärrä miksi naisten pitää siellä kaikki ruokalajinsa ja leipomuksensa esitellä. Joskus tuntuu, että siellä vain kilpaillaan tehokkuudesta naisena. Vai onko se urheilu, siivous ja ruoanlaitto vain niin oleellista..?
Pink Links, minulle iskee aina silloin tällöin emäntä-kohtaus ja silloin yritän siivota ja häärätä.
Tietenkään en pahastu siitä, että haluat pitää anonyymiutesi. Jokaisella on oikeus yksityisyyteensä -varsinkin blogimaailmassa. Sinä olet minulle tärkeä blogiystävä ja olen iloinen aina, kun olet jättänyt kommentin minulle. Minulla on sinusta luotettava ja hyvä kuva.
Nuo kirjoittamisen opinnot ovat osoittautuneet juuri sellaiseksi jutuksi, jota koin tarvitsevani. Kirjoittaminen on ihanaa, mutta tarvitsen siihen tukea ja oppia.
Melkoelli, nurkkien kuvaaminen oli ihan terapeuttista. Aina ei voi olla kiiltokuvamaista. Kai nuo jutut sitten vain ovat tärkeitä, kun niistä facebookissa sen verran kohistaan. Pakko silti myöntää, että niinä päivinä, kun oikein saan aikaiseksi raportoin siitä mielelläni muillekin :) Olisi tietenkin kivaa, jos niitä päiviä olisi vähän enemmän.
Kiva postaus, minä kuulun myös niihin, joilla ei oikein ole aikaa siivota ja eihän ne villakoirat yleensä mihinkää sieltä nurkista karkaa:)
Siisti koti ei tarjoa haasteita;-)
Meillä on aika samanlaista. Meidän pyykkiteline on aivan vakituisesti auki makuuhuoneessa. Se ottaa päähän jatkuvasti muttei ole muuta vaihtoehtoa.
Ruokapöydän saamme pidettyä tyhjänä niin että tungetaan kaikki siihen tulevat tavarat vieressä olevan lipaston päälle...joka on kuin lähtevä laiva.
Eija, kivaa kuulla tuollainen palaute. Minulla olisi -ainakin periaatteessa- aikaa siivota, mutta en saa toimeksi.
Violet, sama juttu meillä pyykkitelineen kanssa ja hitsi, että harmittaa.
Kiitos muuten vinkistä: Täytyy hommata lipasto tuohon pöydän lähettyville :)
Vielä tuosta kirjoittamisesta sen verran, että niinhän monet kirjailijatkin sanovat, ettei kirjailijaksi koskaan valmistuta.
Kun tahtoo oppia lisää, varmasti oppiikin. Minullekin kirjoittamisen opinnot ovat olleet hyvä tuki lisäoppimiselle:)
Sinä olet todella hyvä kirjoittaja!
Hei! Tiedätkö miten tämä oli helpottavaa! Ihana nähdä, ettei todellakaan kaikilla ole siistiä kaiken aikaa, luulin meidän kotia ainoaksi kaaospesäkkeeksi! Lämmin kiitos sulle tästä! :)
Pink Links, opiskelu on kyllä ollut ihanaa ja koen, että olen oikealla tiellä.
Taitava kirjoittaja en vielä ole, mutta siemen minussa jo itää.
Satu, kommenttisi saa minut iloiseksi! Kuten täältä kommenttilootasta huomaat, myös muita löytyy joilla koti ei ole aina tip-top. Se on helpottavaa!
Niin kovin lohdullista! Kiitos
Kiitos Minnuli! Elämää tämä vain on :)
Lähetä kommentti