lauantai 5. joulukuuta 2009

Huurrehuntu


Kuura oli koristellut kadun aivan uuden näköiseksi. Tuntui kuin meidät olisi ympyröity hopeahippusilla. Miehen kanssa toisistamme tietämättä olimme kuvanneet samaa kohdetta, näkymää olohuoneen kadun puoleisesta ikkunasta. Minä halusin ikuistaa ylimpään kuvaan myös mummuni vanhat kristallilamput, joista pidän kovasti. Mies on ottanut kaksi alempaa kuvaa.


Tänään oli joku roisto varastanut kaiken huurteen ja hopean ja jättänyt meille vain mustan maan ja synkän maiseman. Minua harmitti. Toivottavasti luonto tekee meille pian uuden ihmeen ihailtavaksi.

11 kommenttia:

Mirka kirjoitti...

huurteinen luonto on kaunis.

-mirka-

arleena kirjoitti...

Kaunista hopeista huurretta.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunista, kaunista!

Nuorallatanssija kirjoitti...

Lähetin kommentin vahingossa anonyyminä ja ennen aikojaan :)

Kiitos kuvista!

Pink Links kirjoitti...

Sama roisto taisi käydä meidänkin pihalla;)

Hienot kuvat ja niihin sopiva persoonallinen kirjoitus.

Tulin täällä hyvälle mielelle:)

Kimmonkamera kirjoitti...

Kuura on ollut meilläkin päin varsin pian ohi menevä ilmiö. Kiirettä on pitänyt pitää, jos on aikonut saada siitä kuvaa.

Hety kirjoitti...

Kaunista - ja ihanat lamput!

Hilja kirjoitti...

Joo täälläkin oli pari päivää niin kaunista. Yhtenä aamupäivänä paistoi aurinkokin niin kirkkaasti että ihan häikäsi, sillon kyllä harmitti kun piti töihin mennä, olisin niin mielellään jääny ulos vaan nauttimaan valosta.

Kristallilamppu näyttää hienolta myös!

Rouva Nordman kirjoitti...

Kiitos kaikista kommenteista! Voi kun saisimme pian taas nauttia kauniista luonnosta! En pistäisi pahakseni, vaikka saisimme vähän luntakin!

Kristallilamput ovat tosiaan edesmenneen isoäitini perua. Hän piti kaikesta kiiltävästä ja kimaltavasta. Ikävä kyllä menetin isoäitini, kun hän oli vasta 54-vuotias.

violet kirjoitti...

Mielenkiintoista minusta aina verrata mieheni ja minun ottamiani kuvia samoista paikoista.
Ne ovat AIVAN erilaisia.
Mies ottaa yleensä laaaaajoja kuvia isoista asioista, minä yksityiskohtiin keskittyneitä pikemminkin.

Rouva Nordman kirjoitti...

Violet, luulen että minun ja mieheni ottamissa kuvissa on aivan sama ero, kuin teilläkin. Otan lapsista mielelläni lähikuvia. Miehen kuvissa näkyvät sekä lapset että ympäröivä sekasotku...