Kissoista

Käteeni sattui tämä pienehkö esteettisen näköinen ja suloisen oloinen kirja viime kirjastoreissullani. Nobelisti Doris Lessing on kirjoittanut kirjan jo vuonna 1967. Lukemani teos on painettu Suomessa tänä vuonna. Teksti on kestänyt hyvin aikaa ja sitä oli erittäin miellyttävä lukea.
Lessing kirjoittaa kissoista kiinnostavasti ja koskettavasti. Mielestäni hän on tavoittanut kissoista jotain oleellista. Lessing kertoo kirjassaan muutamasta kissasta ja hän osaa luoda kissoille aivan selvät erilliset persoonansa ja käytöstapansa, juuri niin kuin kissoilla tosi elämässäkin on. Kirja on niin todentuntuinen, että epäilenkin ainakin osan kirjasta olevan totta. Kirja nauratti ja yhdessä kohdassa melkein itkettikin. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli nautinnollinen ja suosittelen tätä kirjaa etenkin kissaihmisille.

Voi kaunis kissa!
Uniikki kissa!
Silkkinen kissa!
Kissa kuin pehmoinen pöllö,
kissa perhostassu,
aarre kissaksi,
ihmeellinen kissa!

(Kursiivissa oleva teksti on Kissoista (On cats) -kirjan takakannesta.)

Täytyy vielä lisätä, että kirjaa oli sen pienen koon vuoksi minusta erityisen mukavaa lukea, varsinkin kun luen mielelläni sängyssä maaten.

Pariisin tuliaisia

Ystäväni lomaili ihanassa Pariisissa ja muisti mukavilla tuliaisilla minuakin. En ole makean ystävä, mutta tummasta suklaasta pidän. Suklaa oli herkullista, kun eilen sitä maistelin. Pasta on niin veikeän väristä, etten tiedä, koska malttaisin sitä syödä. Mikä ihme sopisi noin värikkään pastan lisukkeeksi? Perinteinen tomaattikastike varmasti maistuisi hyvältä...

Papin sisko

Ensin albassa
sitten stoolassa ja messukasukassa.

Naispapin juhlapuku.



Viikko sitten sain olla luultavasti elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran todistamassa pappisvihkimystä. Pikkusiskoni vihittiin Turun tuomiokirkossa papiksi. Messu oli kiinnostava ja minusta myös liikuttava. Oli hienoa, miten messun edetessä albaan pukeutuneet vihittävät papit saivat ensin stoolan kaulaansa ja sitten heille puettiin messukasukka. Vihittäviä oli yhdeksän, joka on kuulema todella suuri määrä ja oli hienon näköistä, kun heidät kaikki puettiin erivärisiin kasukoihin. Messun loputtua vihityt riisuivat albat ja kasukat ja esiintyivät papin juhlapuvussa.

Messun jälkeen oli piispan kahvitus Akatemiatalolla. Siellä meille esiintyi kuoro ja siellä pidettiin puheita. Jokainen papiksi vihitty esitteli itsensä ja mukaansa kutsumansa ihmiset. Lisäksi he kertoivat lyhyesti, mistä olivat kotoisin ja missä he olivat opiskelleet. Jokainen pappi sai myös valita yhden virren säkeistön, joka laulettiin. Yksi papeista oli ilokseni valinnut lempivirteni (555), oli kiva laulaa. Paikalla oli tuomiokapitulin virkamiehiä ja muuta kirkon väkeä sekä piispat Mäkinen ja Paarma.

Olen todella ylpeä siskostani. Hänellä diagnosoitiin lukiossa melko vaikea lukihäiriö ja lausunnossa sanottiin muun muassa, että hänelle ei suositella akateemisia opintoja. Tätä taustaa vasten siskoni suoritus on huikea, varsinkin kun hän menestyi opinnoissaan hyvin.Akatemiatalon koristeellisuutta.

Juhannustaika

En ole ollenkaan juhannus-ihminen. Minulle juhannus on vain yksi pidempi viikonloppu. Juhannuksen kristillinen merkitys Johannes Kastajan muistojuhlana ei tule minua lähelle. Juhannuksen pakanallinen merkitys keskikesän juhlana tuntuu minusta ymmärrettävämmältä. Tänään luin hauskoja juhannustaikoja ja ajattelin kertoa sen, joka huvitti minua eniten.

Neidon tulee alasti peruuttaa halkopinoa kohti. Se halko, joka osuu takapuoleen kertoo rakastajasta. Jos halko on halkaistu, joutuu nainen jakamaan rakastajansa toisen naisen kanssa. Halon ollessa kokonainen, saa nainen pitää rakastajansa yksin itsellään.

Kuvassa on mökkimme sauna. Halkopinokin mökkiympäristöstä löytyy, mutta tänään en kokenut tarpeelliseksi pakitella ilman vaatteita halkopinoa kohti.
(Sitä paitsi satoi vettä ja oli kylmää.)

Lemmikkejä ja lemmikkejä

It's a Boy

Tänä aamuna on miehestäni tullut eno! Mieheni pikkusisko synnytti pienen pojan.

Eilen illalla päättelin vauvalle virkkaamani peiton. En olisi millään viitsinyt päätellä sitä, mutta minulle tuli hyvin voimakkaasti sellainen olo, että vauva ei synny ennen kuin peitto on valmis. Synnytys alkoi viime yönä kolmelta. Hauska sattuma!

(Ohje noihin japanilaisiin neliöihin löytyy, kun selaat vähän vanhempia kirjoituksia.)