Kulinaristin kuolema

Siilin eleganssin kirjoittajan Muriel Barberyn esikoisteos Kulinaristin kuolema ilmestyi suomeksi tänä vuonna. Kuten moni muukin myös minä ihastuin Siilin eleganssiin aivan totaalisesti. Olinkin riemuissani, kun törmäsin kirjastossa Kulinaristin kuolemaan. Kirja kertoo sietämättömän itsekeskeisestä, korskean pöyhkeästä ravintolakriitikko Pierre Arthensista, joka tekee kuolemaa. Kirjan 181:n sivun aikana kerrotaan Arthensin elämästä monien eri kertojien toimesta. Sanansa sanovat niin kadun kerjäläinen, Arthensin ylenkatsoma lapsi kuin hänen hemmoteltu alter egonsakin, komea kissa.

Arthensin elämästä kertovat ateriat, joita hän muistelee kuolinvuoteellaan. Hänen mieltään kaihertaa maku, jota hän ei tavoita. Hän muistelee elämänsä parhaita aterioitaan muistaakseen sen, mitä hän kaipaa. Burbery on kuvaillut aterioita rehevästi ja herkullisen aistivoimaisesti. Kuvaukset siitä, miltä eri ruuat ovat tuntuneet suussa ja miten ne ovat kutkuttaneet hajuaistia ja näköhermoja ovat suorastaan eroottisen pehmeitä.

Kirja on nautinnollista luettavaa ja päähenkilö on ärsyttävyydessään vastustamaton. Barbery on kielenkäyttäjänä verraton ja suomentaja (Lotta Toivanen) on tehnyt huikean hienon työn tämän kirjan kääntämisessä . Kirja on monin paikoin silkkaa runoutta ja vaikka se ei pituudellaan koreilekaan, niin kaikki tarvittava tulee kerrottua.

Suosittelen tätä kirjaa etenkin hyvän ruuan ja rehevän kerronnan ystäville.