perjantai 15. tammikuuta 2010

Hunaja


En ole aikaisemmin ollut hunajan suuri ystävä. Lapsena yritin joskus syödä hunajaa paahtoleivän päällä, mutta se ei maistunut. Äitini innostui kokeilemaan hunajaa ihonhoidossa, kun olin teini-ikäinen. Hunaja siveltiin saunassa iholle, annettiin vaikuttaa lämpimässä ja huuhdottiin pois. Ihosta tulikin pehmeä. Viime aikoina olen hullaantunut Oriflamen Milk & Honey-sarjaan. Tuotteet ovat ylellisiä, mutta silti kohtuuhintaisia. Ne eivät tuoksu esanssilta, vaan niissä on viehko hunajainen tuoksu. Minulla on sarjasta vartalovoide, käsienpesuaine ja käsivoide. Käsienpesun jälkeen on pakko nuuhkia käsiä, koska ne tuoksuvat niin hyvältä. Sarjaan kuuluu myös kuoriva suihkugeeli, mutta sitä minulla ei vielä ole. Hankintalistalla se kylläkin on jo. Tiedän, että suihkugeeli kuorii hienovaraisesti, joten sitä voi käyttää päivittäin. Halutessani oikein kunnolla kuoria vartaloni, otan käteeni hyppysellisen hienosokeria. Suihkussa ollessani kuorin kostean ihoni sokerilla. Edullista ja toimivaa! Mihinkään muuhun en sitten sokeria käytäkään.


Teen joukkoon laitan nykyään tipan tavallista hunajaa. Syksyllä ostin Silakkamarkkinoilta ihanaa kirsikkahunajaa. Sitä voisi lisätä lämpimiin juomiin, mutta se on niin hyvää, että syön sitä suoraan purkista, herkuttelen teelusikallisen verran silloin tällöin. Hunaja on Rauman Lapissa tehtyä eli se on paikallista. Ostan mielelläni lähellä tuotettua, jos se on mahdollista. Merkillistä, miten maku muuttuu, kun vuodet vaihtuvat!

15 kommenttia:

Villikissa kirjoitti...

Oi, tuo kirsikkahunaja kuulostaa vallan mielenkiintoiselta, herkulliselta.

Marjis kirjoitti...

Muistankohan oikein, että jossain kerrottiin hunajan ehkäisevän flunssaakin..

violet kirjoitti...

Käytän teessä aina hunajaa. Ellei ole niin sitten mieluummin ei mitään kuin sokeria.

Sokerikuorintaa olen kokeillut ja minustakin se toimii!

MaaMaa kirjoitti...

Hyvä idea kuoria ihoa sokerilla! Täytyy kokeilla! :)

Mäkään en pienenä tykännyt hunajasta, mutta nyt se maistuu tosi hyvälle lättyjen päällä tai vaikka puuron seassa :)
Monista muistakin asioista olen oppinut tykkäämään vasta iän myötä. Hyvä niin :)

himalainen kirjoitti...

Minun herkkuni on kaurapuuro, hunaja ja jäiset mustikat. Arkiaamutkin on ihania niin, välillä ripsasen vielä kanelia sekaan ;-)

Hilja kirjoitti...

Mä tykkään hunajasta. En muista tykkäsinkö lapsena, mut kyllä varmaan kaikki makea kelpas...

Mun lempparihunajankäyttötapoja on kreikkalainen jugurtti, matelilastut ja hunaja, herkkua!

Pink Links kirjoitti...

Meillä on niin paljon yhteistä, että ihan hämmästyttää.

Minäkään en lapsena tykännyt hunajasta ollenkaan, mutta nyt syön sitä itsekin sellaisenaan ja laitan sitä toisinaan myös yrttiteehen tai vihreään teehen.

Hunaja on hurjan terveellistä.

Meillä ei ole moneen vuoteen ollut sokeria ollenkaan kaapissa... En siis pääse kokeilemaan tuota sokerikuorintaa.

Pink Links kirjoitti...

Ai niin... Tuota kirsikkahunajaa voisin maistaa:)

Solen kirjoitti...

Meillä syötiin mummolassa aina ruisleipää ja hunajaa siihen päälle. Maistuu muuten vieläkin.
Tuo sokerikuorinta on tehokasta, joskus teen niin, että sekoitan sokeriin hieman sitruunamehua. Iho tuoksuu sen jälkeen mukavan raikkaalle.

Rouva Nordman kirjoitti...

Villikissa, kirsikkahunaja on ihanaa! jos joskus markkinoilla tms. näet, suosittelen lämpimästi. Tämän firman hunajassa kirsikka maistui aidosti, maku ei tuntunut keinotekoiselta.

Mannukka, hunajalla on paljon terveysvaikutteisia ominaisuuksia ja muistelisin että mainitsemasi on yksi niistä.

Violet, minä join teen ennen aina sokerilla, mutta nyt olen mieltynyt hunajaan makeuttajana.

Sokerikuorinta on pop! Sokeri on luonnontuote, joten pelkoa lisäaineista ei ole.

MaaMaa, sama juttu tuon iän kanssa. Kai maku muuttuu koko ajan. Nuorempana en olisi voinut kuvitellakaan syöväni oliiveja.

Himalainen, mums! Ihana aamun aloitus!

Hilja, tuollaista herkkua saa juuri Turkissa ja Kreikassa. Voisin kokeilla tuota talvea piristämään.

Pink Links, minäkin olen huomannut, että meissä on paljon samaa niin suuremmissa linjoissa, kuin pikkuasioissakin! Se tuntuu kivalta minusta. Minun on helppo ymmärtää sinua.

Solen, kiitos tuosta sitruunavinkistä! Pitääkin ottaa kokeiluun!

Ruisleipä ja hunaja kuulostaa minusta hieman oudolta, mutta voisin koittaa sitäkin. Ruisleivän happamuus ja hunajan makeus voivat olla ihan hyväkin yhdistelmä!

Unknown kirjoitti...

Oooh..Hunaja..Nam! Ja meidän 4-vuotias herkuttelee hunaja-paahtoleivällä. Joskus minäkin. Hunaja on ..mm... HUNAJAA, ja onneksi on! :)

(olipa fiksusti sanottu!)

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Hei,
Löysin blogisi jonkun ihmeellisen sattuman kautta (taisin googlettaa ihanaa "Keijukaisten koulutus"-romaania) ja pidän kovasti siitä, miten kirjoitat sekä mistä aihepiireistä päivityksiäsi teet.
Hunaja jakaa mielipiteitä: Minä olen aina tykännyt hunajan mausta ja käytän sitä ahkerasti mm. leivonnassa ja ruoanvalmistuksessa, mutta hunaja-pohjaisista ihovoiteista taas en pidä sitten millään :)

Rouva Nordman kirjoitti...

Anni, no ihan fiksua tuo oli, minä ainakin ymmärsin ihan hyvin!:D

Lumiomena, onpa hassu sattuma, että eksyit tänne! Minä nimittäin olin sinun blogissasi pari päivää sitten ja luin Sylvia Plathista. Kirjoitin sinulle kommentinkin, mutta ei se ollutkaan tullut perille. Blogisi on mielenkiintoinen!
Kiitos kauniista sanoistasi kirjoitustyyliini ja aihepiireihini liittyen. Blogin pitäminen on minusta mukavaa ja kommenttilaatikossa keskusteleminen antoisaa! Iloa alkaneeseen viikkoon!

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Olipa tosiaankin metka sattuma! Harmi, ettei viestisi tullut perille. Tervetuloa uudestaankin :)

Rouva Nordman kirjoitti...

Lumiomena, tulen mielelläni, kiitos!