torstai 4. syyskuuta 2008

Köhäinen lapsi ja vähän väsynyt äiti


Lapsi on ollut yskässä jo muutaman päivän, huomenna onneksi pääsee kouluun. Minä olen pohjattoman väsynyt, laskettuun aikaan on kolme päivää. Mitä voisi tehdä? Voisi olla vaan. Syödä miehen tekemää hyvää ja lohduttavaa kanakeittoa. Ja kaivella kirjahyllystä ja dvd-hyllystä kaikkea ihanaa. Katsella vanhaa kunnon Jaska Jokusta ja lukea, mitä hassuja seikkailuja Jane ja Michael Maija Poppasen kanssa kokivatkaan. (Maija Poppasen hauskoja juttuja lapsi nauroi ääneen -tai sitten lapsi nauroi sitä, kun äiti koitti lukea oikein eläytyen ja ääntään vaihdellen).
Sitten tuli mieleen koristella kotia. Maatuskoja oli hauskaa piirtää ja värittää. Niitä on nyt ulko-ovessa (tosin kodin sisäpuolella). Saas nähdä, josko maatuska-perhe (tai joku muu perhe) lisääntyisi huomenna uudella perheenjäsenellä...

5 kommenttia:

Tanja kirjoitti...

Tsemppiä köhään ja väsymykseen, teille molemmille. Mulla meinaa myös kutittaa kurkussa ja niiskuttaa nenässä SE syksyn ensimmäinen ja ainoa flunssa. Yritän potkia sitä takavasemmalle, kun nyt ei joutaisi sairastamaan :)

Kyllä se vauva tulee, sitten kun on valmis. Mulla meni poika viikolla yli, mutta sitten meinasikin syntyä ambulanssissa... Hätäinen kaveri, sitten kun päätti lopulta tulla! :)

Kivoja maatuskoja olet piirtänyt. Tykkään. Itse meinasin ristipistellä kokeeksi yhden... Olet ilmeisesti siis piirtänyt myös tuon talokuvan Sir E. -postauksen yhteydessä? Sitäkin ihastelin :)

Rouva Nordman kirjoitti...

Kiitos tsempeistä :) Mulla meni esikoinen 2,5 viikkoa, siis 17 päivää lasketun ajan ylitse ja sitten käynnistettiin. Nyt toivon, että ei tarvitsisi käynnistää, se kun oli aika väkivaltaisen tuntuista ja se oksitosiinitippa oli aluksi liian kovalla.. Kestäisin muuten ihan hyvin, mutta kun en pääse kotoa oikein mihinkään (oikea jalka menee pois alta, koska vauva painaa hermoihin). Tänään kävin miehen kanssa kaupassa ja käytin kärryjä rollaattorina :)

Olen piirtänyt sen talo-kuvan. Siinä on elokuun viimeinen yö ja maatuskoja piirtelin ja värittelin esikoisen kanssa. Tosi hauskaa puuhaa muuten! Minulla ei ole vuosiin (muka) ollut aikaa moiseen näpertelyyn. Ristipisto-maatuskoista tulee varmaan hienoja, minä en osaa kirjailla ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Minulle tuli noista maatuskoista mieleen, kun aikoinani toimin tyttöjen paperinukkien "ompelijana".He kävivät aina kohteliaasti tilaamassa ompelijalta jotain. Ja minä mielelläni piirsin, kun olen siitä aina tykännyt.
Heidän piirtämiään paperinukkeja on vieläkin tallessa.

Voimia teille sinne. Ja lohdutukseksi, että ei toinen yleensä mene yli. Jotenkin reitti on valmiimpi, niin kaikki sujuu paljon paremmin ja nopeammin. Minulla ainakin, vaikka ensimmäinen oli kuten sinulla.

Rouva Nordman kirjoitti...

Leijonainen, sanatarinaa emme vielä koittaneet, kun oli kiire lukea Maija Poppasta :) Nyt lapsi lähtee viikonlopuksi pois, mutta kun hän jälleen palailee täytyy kirjoitella tarinaa ja kaivella paperinukkeja esille. Ostin aikoinaan kirpparilta oikein hienoja paperinukkeja. Itse olen huono piirtämään niitä, vaikka lapsena pikkusiskon kanssa meillä olikin oikein paperinukkearmeija.

Sannikka kirjoitti...

Hienoa kuulla että kaikilla paino ei ole kivunnnut kattoon : D Toivotaan että saisin itekkin pidettyä. Pitää vähän kattella syömisten perään